Uusi näkökulma voi olla uusi mahdollisuus - myös biotaloudessa
Blogi nro 6/2022
Oletko koskaan ajatellut, miten asioiden tulisi olla että olisivat hyvin – ilman, että tarvitsisi ottaa huomioon taloudellisia, teknologisia tai muitakaan rajoitteita. Vai pohditko ehkä sittenkin elämän suuria kysymyksiä autuaan tietämättömänä siitä, että nykyinen ajattelutapa, teknologisen kehityksen aste tai taloudellisten resurssien rajallisuus asettavat ajatuksissamme usein jo valmiiksi ne rajat, joiden sisällä ratkaisujen tulee pysyä.
Hiilineutraalin ja fossiilittoman energian tarve on räjähtämässä käsiin maailmantilanteesta johtuen. Biokaasu, vaikka ei voikaan olla ainoa ratkaisu globaaliin energiatarpeeseen, vastaa erittäin hyvin tämän ajan haasteisiin. Kotimaisen alkutuotannon hallussa on merkittävä biokaasutuotantopotentiaali, n. 10 TWh, jonka hyödyntäminen perinteisin keinoin on kuitenkin vaikeaa. Raaka-aineen siirto on kustannustehotonta ja suurissa keskitetyissä laitoksissa arvoketju rakentuu alkutuottajan kannalta haastavaksi - lisäarvo syntyy yleensä vasta ketjun loppupäässä, johon raaka-aineen omistajan on vaikea päästä kiinni. Lisäksi nykyisellä teknologialla tilamittakaavan laitokset tuottavat pääosin vain sähköä ja lämpöä.
Mutta, miten asioiden siis tulisi olla, että olisivat hyvin.
Biokaasun tuotantoprosessi tiloilla on melko yksinkertainen. Raaka-aineita on pääosin kaksi, joiden määrä ja koostumus on lähes vakio. Kehitteillä on täysin uusi teknologia, jossa biokaasun tuotanto, puhdistus ja jalostus valmiiksi lopputuotteeksi voi tapahtua jo alkutuotantotilalla, jolloin kaikki kaasu voidaan keräillä ja jaella keskitetysti liikennepolttoaineena. Tällöin lisäarvo voi syntyä arvoketjun alkupäähän, alkutuottajalle ja raaka-aineen omistajalle. Kun varmistetaan, että alkutuottaja saa osansa syntyvästä lisäarvosta, investointipäätösten tekeminen on helpompaa. Kun investointikynnys madaltuu, merkittävä osa raakalietteestä saadaan prosessoinnin piiriin. Kun yhä enemmän raakalietettä saadaan prosessoinnin piiriin, saadaan biokaasutuotannon ohella merkittävät ilmasto- ja ympäristöhyödyt - täysin ilman eri kustannusta. Kun alkutuotannosta tulee “salonkikelpoinen”, kotimaisen tuotannon arvo markkinoilla nousee - luetteloa voisi jatkaa loputtomiin.
Summa summarum - kunhan varmistetaan, että alkutuottaja ja raaka-aineen omistaja saa osansa syntyvästä lisäarvosta, biokaasuinvestointeja kyllä syntyy, mutta vain siten. Investointeja vauhdittamaan tarvitaan teknologista kehitystä ja uudenlaista ajattelua, josta esimerkkinä voisi mainita HABITUS-hankkeen. Siinä täysin uusi teknologinen ratkaisu mahdollistaa uudenlaisen arvoketjun syntymisen.
Siis, uusi näkökulma voi olla se uusi mahdollisuus – biotaloudessakin.
Veijo Hernesniemi, maitotilayrittäjä, Kannus
Ageragas Innovation Oy, biotalouden YAMK-opiskelija
