Keski-Pohjanmaan biotalous tilastoissa

Blogi nro 1/2022

Blogisarja pureutuu Keski-Pohjanmaan biotalouteen monesta eri näkökulmasta. Aivan aluksi on hyvä katsoa kokonaisuutta tilastojen tuella. Esitys on poukkoileva, sillä uusimmat luvut ovat Luonnonvarakeskuksen tietokannoista (vuosi 2020, työllisyysluvut ennakkotietoja), osa on vanhempia (vuosilta 2018 ja 2021) maakunnallisia erillisajoja (Lehtoviita 2016, Lehtoviita & Tenhola 2021), osa maakuntien keskiarvoja ja osa kuvastaa ajallista muutosta.

Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja. Vuonna 2020 Suomen biotalouden arvonlisäys oli yli 24 miljardia euroa (11,8 % maan arvonlisäyksestä). Biotalouden suurimat alat olivat metsä (3,8 % Suomesta), rakentaminen (2,3 %) ja elintarvikesektori (2,2 %). Ennakkotiedon mukaan biotalouden työllisiä oli 294 000 (11 % Suomen työllisistä).

Vuonna 2018 Keski-Pohjanmaan arvonlisäys oli 2267 miljoonaa euroa, josta biotalous toi 315 Meur (14 %). Vuonna 2012 biotalouden osuus oli 15 %.

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalouden osuus (30 % vuonna 2018) maakunnan biotaloudesta on vahvistunut, sillä vuonna 2012 metsien osuus jäi viidennekseen. Absoluuttisin luvuin Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous on useilla mittareilla manner-Suomen pienin toimija. Tähän vaikuttaa paitsi maakunnan pienuus myös massa- ja paperiteollisuuden vähäisyys. Keski-Pohjanmaan metsäbiotalouden suhteellinen merkitys (4,2 % maakunnan arvonlisäyksestä) oli hieman maakuntien keskiarvon (4,7 %) alapuolella. Työllisten osuus 3,2 % oli silti maakuntien keskiarvon (2,7 %) yläpuolella. (Lehtoviita & Tenhola 2021, 119–121).

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalouden alatoimialoista suurin on metsänhoito (39 milj. euroa), joka toi 41 % arvonlisäyksestä. Muutos on ollut nopeaa, sillä vuodesta 2011 arvonlisäys on kasvanut 17 miljoonaa euroa (78 %). Puutuotteet (27 milj. euroa, 29 % maakunnan metsäbiotaloudesta) on supistunut vuodesta 2011 peräti 11 miljoonalla eurolla. Osuudet vaihtelevat suuresti vuosittain muun muassa suhdanteiden takia. Työllisten osuudessa (58 %) puutuotteet ovat metsäbiotalouden selkeä johtaja. Työpaikkojen painottaminen johtaa erilaiseen ymmärrykseen (ja ehkä myös politiikkaan) kuin rahavirtojen seuraaminen, mutta lopulta kannolta vientiin johtavan arvoketjun yhteiskehittäminen on kaikkien etu.

Jouni Kaipainen
KTT, yliopistotutkija
Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Kirjallisuus

Lehtoviita, J. (2016) Biotalous maakunnissa. Tapion raportteja nro 8. Tapio Oy: Helsinki.

Lehtoviita, J & T. Tenhola (2021) Metsäbiotalouden arvoketjut maakunnissa. Tapion raportteja nro 47. Tapio Oy: Helsinki.