$settings->get('email')]) ?>
Biolaakso

Data tarjoaa mahdollisuuksia

Blogi nro 4/2022

Teollisissa vallankumouksissa yhtenä keskeisenä tekijänä on ollut teknologinen kehitys. Ensimmäisessä vallankumouksessa muun muassa höyrykone ja kehruu- ja kutomokoneet. Toisella kerralla esimerkiksi teräs- ja kemianteollisuuden teknologioiden tiedepohjainen kehittäminen. Kolmannessa vallankumouksessa oli vuorossa mikropiirien ja digitalisuuden esiinmarssi. Tämän päivän neljännessä teollisessa vallankumouksessa, niin kutsutussa teollisuus 4.0:ssa, suuressa roolissa ovat puolestaan esineiden internet, data, pilvilaskenta ja tekoäly.

Erittäin merkittävä digitalisaation mukanaan tuoma etu on tiedon keräämisen helpottuminen. Tietoa on mahdollista kerätä digitaalisessa toimintaympäristössä automaattisesti käytännössä kaikissa tuotannon vaiheissa aina raaka-aineen käsittelystä ja tuotantoprosessista asiakkaan toimitusketjuun. Dataa siis kertyy valtavasti. Keskeistä on, miten tätä kertyvää dataa hyödynnetään ja jatkojalostetaan.

Dataa voidaan käsitellä esimerkiksi tekoälyn avulla, jolloin voidaan etsiä erilaisia poikkeamia, korrelaatioita tai ennustaa tulevia tapahtumia. Eri lähteistä kertyvää dataa voidaan yhdistellä ja saada näin työkaluja teollisuuslaitoksen operoinnin tehostamiseen. Tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi pyrkiä ennustamaan lopputuotteen laatua raaka-aineiden ominaisuuksien, tuotantolinjastolta kertyvän datan ja olosuhteiden avulla. Älykäs monitorointi yhdistettynä tekoälyratkaisuihin mahdollistaa parhaimmillaan ennakoivan reagoinnin jo ennen ongelmien realisoitumista. Isoja mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen voidaan saavuttaa myös esimerkiksi logistiikan optimoinnilla.

Mahdollisuuksia on lähes rajattomasti.

Uusien teknologisten ratkaisujen edessä yritysten on kuitenkin usein vaikea arvioida niiden hyödyllisyyttä. Datan käsittely ja analysointi ei tee tässä suhteessa poikkeusta. Datan hyödyntämisen mukanaan tuomat mahdollisuudet ja siihen liittyvien investointien tarve eivät ole vielä riittävästi teollisuusyritysten tiedossa.

Käsissä onkin eräänlainen kehämäinen syy ja seuraus -dilemma; muna vai kana. Toisaalta nyt tarvitaan yrityksiä, jotka ovat valmiita lähtemään kehittämään datan käsittelyyn ja tekoälyyn perustuvia ratkaisuja. Toisaalta yritykset haluaisivat esimerkkejä toimivista teollisuuden tekoälyratkaisuista ymmärtääkseen hyödyt ja mahdollisuudet paremmin, ennen omien investointien tekemistä.

TKI-organisaatioiden kanssa tehty hanketoiminta on yksi hyvä tapa yrityksille tutustua uusimpiin teknologisiin ratkaisuihin ja testata niitä matalalla kynnyksellä tutkimusyhteisön tuella.

Mikko Myllymäki
FT, tutkimuskoordinaattori
Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius