$settings->get('email')]) ?>
Biolaakso

Kiertotalous on täällä, mutta miten sen edistymistä mitataan?

Blogi nro 10/2022

Kasvanut ympäristötietoisuus ja kestävän kehityksen tavoitteet ovat viime vuosina nostaneet kiertotalousteeman esiin yhä voimakkaammin. Kiertotalouden eri toimintamallit kuten jakaminen, korjaaminen, uudelleenkäyttö ja kierrätys saavat erilaisia muotoja organisaation toimialan ja koon mukaan. Niinpä myös kiertotalouden määritelmät vaihtelevat ja usein niistä puuttuu konkreettisuus. Parhaiten tilannetta kuvaa ehkä Kirchherrin ja kumppaneiden vuonna 2017 tekemä selvitys, jossa he löysivät tutkimistaan 114 lähteestä 95 erilaista määritelmää kiertotaloudelle. Ennen kuin voidaan mitata pitäisi siis tietää, mitä ollaan mittaamassa.

Moniulotteinen ja laaja ilmiö vaatii tarkastelua useasta näkökulmasta. Erilaisilla indikaattoreilla pitää pystyä kuvaamaan muun muassa tuotantoa, kulutusta, jätteiden käsittelyä sekä taloudellisia näkökulmia kuten kiertotaloustoiminnan synnyttämiä työpaikkoja. Samalla mittaamisen pitäisi olla organisaatioille suhteellisen vaivatonta ja tulosten helposti tulkittavissa.

Koska olemassa oleva tilastotieto ei aina sovellu kiertotalouden mittaamiseen, tarvitaan myös uudenlaista tiedon keräämistä ja tilastollista luokittelua. Esimerkiksi monia kiertotalousratkaisuihin liittyviä päätöksiä ja toimenpiteitä tehdään kunta- ja seututasolla, mutta seuturajojen yli kulkevista materiaalivirroista ei ole saatavilla virallista tilastotietoa. Toisaalta kiertotaloustoiminta voi olla toimiala- ja yritysrajat ylittävää, jolloin sen tuottama hyöty ei tule esiin yksittäistä yritystä tai toimialaa tarkastelemalla.

Miksi mittaaminen sitten on tärkeää? Mittaaminen mahdollistaa muutoksen seurannan ja johtamisen. Mittaustulokset tukevat päätöksentekoa ja niiden perusteella organisaatiossa voidaan tehdä kehitystoimenpiteitä, joilla tehostetaan ja optimoidaan resurssien käyttöä. Kestävään kehitykseen ohjaavan sääntelyn ja lainsäädännön tiukentuessa uudet toimintatavat tukevat muutokseen sopeutumista ja parantavat organisaation kilpailukykyä. Maine vastuullisena toimijana myös lisää kuluttajien ja sijoittajien mielenkiintoa organisaatioita kohtaan ja vastuulliset sijoittajat vaativat investointiensa vastineeksi näyttöä tuloksista.

Useat organisaatiot, erilaiset verkostot ja konsultointifirmat tarjoavat menetelmiä, joilla organisaatioiden kiertotalouspotentiaalia ja -suorituskykyä voidaan mitata. Tuloksien vertailu edellyttää kuitenkin yhteisesti hyväksyttyjen määritelmien ja työkalujen tuottamista. Tähän haasteeseen pyrkii vastaamaan kansainvälinen standardisointiorganisaatio ISO. Toiveena on, että organisaatioiden kiertotalouden seuranta ja systemaattisempi edistäminen helpottuvat vuonna 2018 alkaneen standardisointityön valmistuessa.

Katja Ristiluoma
Biovalley Finland
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius