Miksi ja miten laskea hiilijalanjälki?
Blogi nro 5/2022
Hiljaa tapahtuvaa ilmaston muutosta on vaikea havaita, sillä yhden vuoden tai talven perusteella ei voi johtopäätöksiä vetää suuntaan tai toiseen. Menneen talven mahtavat lumikinokset saa toiset toteamaan, että se siitä ilmastonmuutoksesta, ja toiset taas muistuttamaan talvisateiden lisääntymisestä merkkinä muuttuvasta ilmastosta. Yhtä vaikea on havainnoida oman toiminnan tai organisaation kasvihuonekaasupäästöjä. Ne kun kirjaimellisesti katoavat näkymättöminä taivaan tuuliin. Niitä kuitenkin syntyy länsimaisen ihmisen arjessa jatkuvasti; lämmitetään asuntoa, matkustetaan ja kulutetaan milloin mitäkin ihan välttämätöntä. Hiilijalanjäljen laskenta on kehitetty tekemään nämä ”näkymättömät” kasvihuonekaasupäästöt näkyviksi ja konkreettisiksi. Kun asiaa voidaan mitata, myös sen kehitystä voidaan seurata ja asettaa tavoitteita.
Hiilijalanjäljen laskentaan ohjataan menetelmillä kuten Green House Gas Protocolla tai ISO 14 000- ryhmän standardeilla. Hiilijalanjäljen laskennassa rajataan ensin kokonaisuus, mille hiilijalanjälki lasketaan. Yleensä laskentaan otetaan mukaan vuoden aikana syntyneet kasvihuonepäästöt tai tuotteen koko elinkaari. Hiilijalanjälki voidaan laskea myös osaprosessille. Seuraavaksi rajataan suorat ja välilliset päästöt, jotka aiheutuvat rajatusta kokonaisuudesta. Tuotannollisessa toiminnassa suorat päästöt löytyvät piipun päästä, jolloin päästökuorma tulee mitata ja laskea itse. Kuluttajien suoria päästöjä ovat mm. oman auton käyttö tai kodin öljylämmitys. Suuri osa kuluttajien päästöistä on välillisiä päästöjä kuten sähkön tuotanto. Välilliset päästöt ovat niitä, joita ei itse aiheuta, mutta ne syntyvät käytettävän tuotteen tai palvelun tuotannossa. Hiilijalanjäljen laskentaan on tarjolla valmiita laskentapohjia (mm. Sykeen sivuilla), joilla kuka tahansa voi arvioida oman tai yrityksensä hiilijalanjäljen. Kuluttajan on helpoin käyttää laskureita kuten Sitran elämäntapatesti kun taas yritykset joutuvat usein ottamaan excelin kauniiseen käteen. Tarkemmissa yritysten laatimissa hiilijalanjälkilaskelmissa tarvitaan tietokantojen kertoimia selventämään vaikkapa hankintojen ilmastokuormaa. Toki myös konsulttiapua on saatavissa.
Hiilijalanjäljen laskennassa tavoitellaan jalanjäljen pienentämistä tai hiilineutraaliutta. Kun hiilijalanjäljen taso on selvitetty, aloitetaan sen pienentämiseen tähtäävät toimet kuten päästöttömään sähkön tuotantoon vaihtaminen tai yrityksen matkustamiseen tai hankintoihin liittyvien käytäntöjen muuttaminen. Etenkin liiketoiminnassa hiilijalanjäljen pienentämiseen tai hiilineutraaliuteen tähtäämisestä tai sen saavuttamisesta kannattaa viestiä niin sidosryhmille kuin asiakkaillekin. Imagohyödyn ja markkinoinnin merkitys voi olla suuri. Jatkuvasti laajentuva tietoisten kuluttajien joukko valitsee ilmastoystävällisimmän tuotteen tai palvelun.
Mira Hästbacka
Kirjoittaja työskentelee Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksella mm. Ekokampus-hankkeessa
ja on laskenut yliopistokeskuksen hiilijalanjäljen.
