Salli JavaScriptin suoritus selaimesi asetuksista nähdäksesi sähköpostiosoitteet
Biolaakso

Jyväskylän yliopiston kemian laitos vahvistaa teollisuuden tarvitsemien kriittisten raaka-aineiden talteenoton tutkimusta

Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella edistetään kiertotaloutta kehittämällä menetelmiä, joilla metalleja voidaan ottaa talteen erilaisista sivu- ja jätevirroista. Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa projektissa on hankittu kemian laitokselle hydrometallurginen prosessilaitteisto, jonka avulla voidaan nykyistä paremmin tutkia kriittisten raaka-aineiden talteenottomenetelmien toimivuutta.

”Syksyn 2020 aikana toiminnassa olevalla laitteistolla voidaan prosessoida elektroniikkajätettä tai vastaavaa materiaalia hyödyntäen elektrolyysiä, saostusta, ioninvaihtoa, neste-nesteuuttoa sekä metallien sieppausteknologiaa. Vastaavaa tutkimusympäristöä ei ole muualla Suomessa”, arvioi hankkeen johtaja professori Ari Väisänen kemian laitokselta. Kiertotalouden tutkimusalustana toimiva laitteistohankinta tuo edelläkävijän aseman teollisuudelle sopivien metallien talteenoton tutkimukseen.

Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti harvinaiset maametallit ja platinaryhmän metallit, kuten neodyymi, praseodyymi ja palladium. Ne kuuluvat EU:n arvion mukaan kriittisiin raaka-aineisiin, joiden saatavuuteen liittyy merkittäviä riskejä. Näiden raaka-aineiden talteenotto sekundääristä materiaalivirroista, mm. kestomagneeteista ja katalysaattoreista, edistää kansallista huoltovarmuutta. Prosessilaitteiston hankinta tukeekin Suomen tavoitteita kehittyä johtavaksi maaksi korkean teknologian metallien prosessoinnissa. ”Jätevirtojen hyödyntämisellä kriittisten raaka-aineiden lähteenä on merkittäviä vaikutuksia myös ympäristöön ja hiilidioksidipäästöihin. Jätteestä talteen otettujen metallien CO2-päästöjen arvioidaan olevan kymmenesosa verrattuna maankuoresta louhittuihin”, sanoo Ari Väisänen.

Uudella laitteistolla tullaan mallintamaan teollisia prosesseja jätevirtojen käsittelylle. Jätemateriaaleja voidaan käsitellä yhden kilon tai vaihtoehtoisesti noin 10 litran tilavuudessa, jolloin kehitettyjen menetelmien toimivuudesta teollisessa mittakaavassa saadaan laboratoriomittakaavaa realistisempi arvio.

Sometunnuksilla löytyy lisää uutisia Jyväskylän yliopistolta: Twitterissä @uniofjyvaskyla ja @jyscience ja Facebookissa jyuscience.

Kuva: Piirilevyjäte sisältää jopa 30 painoprosenttia kuparia, jonka talteenottoa suorittamassa ovat tohtorikoulutettava Joona Rajahalme ja tutkijatohtori Siiri Perämäki. Kuva: Jyväskylän yliopisto.