Salli JavaScriptin suoritus selaimesi asetuksista nähdäksesi sähköpostiosoitteet
Biolaakso

Huippututkimus jalkautuu Biolaakson suometsiin

Suometsät ovat nousseet vahvasti esille viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tiivistetysti ongelmana on se, että suometsien hiilidioksidi- ja vesistöpäästöt ovat tutkimusten mukaan aiemmin luultua suuremmat.

Suometsien hiilidioksidipäästöt johtuvat maaperän turpeen hajoamisesta, mikä on yhteydessä pohjavesipinnan korkeuteen suolla. Itse puusto sitoo kyllä hiiltä, mutta samaan aikaan hiiltä vapautuu turpeesta. Karummilla soilla, esimerkiksi rämeillä, puusto sitoo yleensä enemmän hiiltä kuin turpeesta vapautuu. Rämemännikkö voi siis olla hiilinielu, joskin kangasmaan männikköön verrattuna aika pieni sellainen. Sen sijaan rehevämmät suot kuten korvet ovat yleensä hiilen lähteitä. Niissä maaperästä vapautuvan hiilen määrä voi olla suurempi kuin puustoon sitoutuvan hiilen määrä. Biolaakson alueen kannalta aihe on todella merkittävä, sillä esimerkiksi Keski-Pohjanmaan metsistä 49% on suometsiä.

Suomen metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen Hiiliviisas suometsän hoito -hanke on saanut rahoituksen Suomen rakennerahasto-ohjelman Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueellisista EAKR varoista. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Keski- ja Etelä-Pohjanmaan liittojen, alueen kuntien, metsänomistajien ja yritysten välillä.

Hiiliviisas suometsän hoito -hankkeen tarkoitus on varmistaa kestävästi tuotetun raaka-aineen saanti metsä- ja bioenergia-alan yrityksille. Hanke uudistaa ja monipuolistaa suometsien käsittelyä siten, että ojitettujen turvemaiden hiilipäästöt ja vesistökuormitus alenevat. Hankkeen toimilla pyritään optimoimaan kunnostusojitusten määrää kohdistamalla ojaverkoston ylläpitoon liittyvät toimenpiteet nykyistä tarkemmin vain metsäkasvatuksen kannalta välttämättömiin kohteisiin ja lisäämällä jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta sille soveltuvissa kohteissa. Tällöin hiilidioksidi- ja metaanipäästöt turpeesta sekä metsäojien kaivutyöstä aiheutuvat hiilidioksidi- ja vesistöpäästöt vähenevät. Tavoitteena on viedä käytäntöön aiheeseen liittyvää uusinta tutkimustietoa sekä havainnollistaa puuston käsittelyn eri toimintamalleja käytännön metsätaloudessa.

Hankkeessa toteutetaan kahdeksan erilaista suometsien hoidon jatkuvapeitteisen kasvatuksen hakkuudemonstraatiota yhteistyössä alueen yritysten, koneyrittäjien, metsäalan toimijoiden, yhteismetsien ja metsänomistajien kanssa. Demonstraatioissa esitellään, kokeillaan ja jalkautetaan tutkimustuloksia osaksi käytännön metsätaloutta oikeilla hakkuualoilla. Näin hankkeessa pyritään esittelemään parhaita vaihtoehtoisia malleja suometsien käytön hyväksyttävyyden turvaamiseksi.



Suometsien hoito on monessa suhteessa haastavampaa kuin kivennäismaiden metsien hoito. Kuvassa kantavilla teloilla varustettu hakkuukone, joka mahdollistaa suometsissä toimimisen myös sulan maan aikaan. Kuva Jussi Laurila