Biolaakson RSS-syötteet

Luonnonvarakeskus pannoitti 16 sutta kymmenellä eri reviirillä

Luonnonvarakeskus Luke -

Luonnonvarakeskus (Luke) on kuluneena talvena asentanut GPS-lähettimen yhteensä 16 sudelle kymmenellä eri susireviirillä. Pannoitukset tehtiin Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa 14.2.–29.3. välisenä aikana.

Yhdeksällä reviirillä pannoitettiin vähintään yksi aikuinen susi. Pannoitetuista susista yhteensä 14 oli aikuisia, jotka yleensä asuvat pysyvästi reviirillään. Nuoria, tavallisesti synnyinreviiriltään pois vaeltavia susia pannoitettiin kaksi.

Maakunta Pannoitettujen susien määrä Reviirien määrä Kainuu  Kuhmo 4, Sotkamo 2  4 Pohjois-Karjala  Lieksa 1, Nurmes 2  2 Pohjois-Pohjanmaa  Pyhäjärvi 1  1 Pohjois-Savo  Kiuruvesi 2, Sonkajärvi 2, Vieremä 2  3

Lähettimien antamaa paikannustietoa hyödynnetään susikannan seurannan kehitystyössä ja suden elintapojen tutkimuksessa. Metsästyskaudeksi avataan julkinen palvelu, josta pantasusien liikkumista on mahdollista seurata muun muassa koiriin kohdistuvan vahinkoriskin vähentämiseksi.

Artikkeli Luonnonvarakeskus pannoitti 16 sutta kymmenellä eri reviirillä julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Itämeren lohen poikaskuolleisuus jatkuu

Luonnonvarakeskus Luke -

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Itämeren lohen M74-kuolleisuus jatkuu tänä keväänä kolmatta vuotta peräkkäin. Kuolleisuuden odotetaan olevan vähäisempää kuin viime keväänä. Silloin noin 20 prosenttia Simojoen ja kolmisenkymmentä prosenttia Iijoen lohien vastakuoriutuneista poikasista kuoli M74-oireyhtymään.

M74-oireyhtymä on Itämeren lohen lisääntymishäiriö, jonka aiheuttaa runsas rasvainen kalaravinto. Tämän seurauksena mädissä on liian vähän B1-vitamiinia eli tiamiinia, ja siksi poikaset kuolevat ruskuaispussivaiheen aikana.

Kuvassa on lohen normaaleja vastakuoriutuneita ruskuaispussipoikasia koehaudonnassa. Poikaset ovat kuoriutuessaan noin 23 mm pituisia ja kehittyvät ja kasvavat muutaman viikon ajan emolta saadun ruskuaisen varassa. Jos mädissä on liian vähän tiamiinia, poikaset kuolevat ruskuaispussivaiheen aikana ennen kuin alkavat uida vapaasti ja syödä (kuva Pekka J. Vuorinen).

M74-kuolleisuus on arvioitavissa emolohista viime syksynä talteen otettujen mätinäytteiden tiamiinipitoisuuden perusteella. Emolohista 10–20 prosentilla mädin tiamiinipitoisuus oli niin pieni, että niiden jälkeläisistä kaikki tai osa kuolee ruskuaispussivaiheessa. Ruotsin puolella Pohjanlahtea, Daljoen ja Uumajanjoen lohissa, M74-emoja tulee olemaan vähintään parikymmentä prosenttia.

Syynä emolohien tiamiinivarastojen vähäisyyteen on runsas rasvainen kalaravinto, sillä tiamiinin tarve on sitä suurempi, mitä rasvaisempaa kalaa lohi syö. Pohjanlahden jokien lohien pääravintoa ovat silakka ja kilohaili, joista nuorissa yksilöissä on eniten rasvaa, mutta vähiten tiamiinia. Kilohaili on lähes kaksi kertaa niin rasvainen kuin silakka. Silloin kun meressä on paljon nuorta kilohailia, tiamiinin saanti on tarpeeseen nähden vähäisintä. Kun turskakannat ovat alamaissa, pääsee kilohaili runsastumaan, sillä turska on kilohailin pääasiallinen saalistaja.

Artikkeli Itämeren lohen poikaskuolleisuus jatkuu julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Hevostalous on merkittävä työllistäjä biotalousalalla

Luonnonvarakeskus Luke -

Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan hevostalous on tärkeä työllistäjä biotalousalalla. Hevostalousyritykset työllistävät 14 000–15 000 ihmistä, mikä tarkoittaa 6000–7000 henkilötyövuotta. Tämä on saman verran kuin esimerkiksi Lapin matkailussa ja yli puolet enemmän kuin peliteollisuudessa.

Luken erikoistutkija Markku Saastamoisen mukaan tämän hetken suurimmat hevossektorin työllistäjät ovat hevosmatkailu sekä ratsastus- ja hevosten hoitopalveluita tuottavat yritykset. Päätoimisten yritysten keskimääräinen vuosiliikevaihto on noin 102 000 euroa. Suurimmilla yrityksillä se nousee 500 000 euroon.

– Hevosalan yrityksiä ja toiminnanharjoittajia on tällä hetkellä noin 3000. Yhä useampi yritys on päätoiminen, vaikka sivutoimisten osuus onkin edelleen suuri.

Saastamoinen povaa seuraavan viiden vuoden aikana kasvua erityisesti hevosmatkailutoiminnalle sekä ihmisille ja hevosille tuotettaville hyvinvointipalveluille.

– Matkailuala on ollut tasaisessa kasvussa, mikä näkyy myös hevostaloudessa. Erityisesti Pohjois-Suomessa matkailu- ja ratsastuspalvelut ovat tärkeitä. Lapissa yli 100 matkailu- ja elämyspalveluiden tuottajaa käyttää palveluissaan hevosia, Saastamoinen laskee.

Hevostalous peittoaa peliteollisuuden

Kun mukaan lasketaan yrittäjät, hevostalous työllistää 14 000–15 000 ihmistä eli 6000–7000 henkilötyövuotta. Koko Euroopassa työllistämisvaikutus on noin 400 000 henkilöä.

Graafi: MAK Media

Henkilötyövuosi työllistämismittarina mahdollistaa vertailun muiden alojen kanssa. Hevostalous työllistää keskimäärin 7000, turkisala 4800, metsästys- ja riista-ala 3500, metsäkoneen kuljettajat 6500, Lapin matkailu 7000 ja peliteollisuus 3000 henkilötyövuotta. Hevosta kohti Suomessa tehdään 0.09 fte (htv) mikä on eurooppalaista keskitasoa.

– Hevosalalla työvoima on miltei kokonaan suomalaista. Kiinnostusta alalle on paljon, ja useimpiin hevosalan oppilaitoksiin on todella paljon hakijoita. Eniten osaajia kaipaa tulevaisuudessa hevosmatkailuala. Sillä taataan palveluiden tuottaminen, turvallisuus ja eläinten hyvinvointi, Saastamoinen painottaa.

Kerrannaisvaikutukset ovat suuret

Hevostalous on merkittävä palveluiden ostaja muilta yrityksiltä, minkä vuoksi sillä on suuret kerrannaisvaikutukset ja aluetaloudellinen merkitys. Ala tuottaa merkittävästi verotuloja yritys-, palkka- ja arvonlisäveroina.

Hevosille tuotetaan rehua noin 100 000 hehtaarin peltoalalla. Jokainen hevonen kuluttaa suomalaista maataloustuotantoa (heinä, kaura) 1,6–1,8 eurolla päivässä, joka on kaksinkertainen summa verrattuna suomalaisen kuluttajan keskiarvoon. Tiloilta ostettavien rehujen arvo kipuaa lähes 50 miljoonaan euroon vuodessa.

Hevostalous hyödyntää myös metsäteollisuuden sivuvirtoja kuivikkeina ja kierrättää ravinteita.

– Suomessa maan hiilen tarve on suuri, ja tilanteen korjaaminen karjattomilla ja nurmettomilla alueilla, kuten Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, ei ole helppoa. Hevosen tarvitseman heinän eli nurmen viljely lisää maiden orgaanista massaa eli hiilipitoisuutta, ja hevosenlannan käyttö maanparannuksessa nostaa hiilitasetta. Ruotsissa hevostalouden kasvu on ollut merkittävin sosio-ekonominen ajuri siinä, että maa on ohittanut hiilitaseessa muut Pohjoismaat, Saastamoinen toteaa.

Luke toteuttaa yhdessä HAMK:n Biotalousyksikön ja Hippolis ry:n kanssa Uudistuva hevostalous -projektia, jossa toteutettiin yrittäjille suunnattu Hevosyrittäjyys2017 ja Hevosalan mielikuva -kyselyt. Projektilla edistetään hevosalan uusia elinkeino- ja yritystoimintamahdollisuuksia ja yritystoiminnan kannattavuutta. www.hippolis.fi/uusihevostalous

Artikkeli Hevostalous on merkittävä työllistäjä biotalousalalla julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

MiX99 avaa uusia mahdollisuuksia lehmien genomiseen arvosteluun

Luonnonvarakeskus Luke -

MiX99-ohjelmiston tuntee moni eläinjalostaja ja matemaatikko ympäri maailman. Nyt Luonnonvarakeskuksessa kehitetty jalostusarvojen laskemistyökalu on valtaamassa uusia alueita.

Jos erikoistutkija Martin Lidauerilta kysytään, millainen tulevaisuuden lehmä on, hän kuvailee sitä valtavalla matriisilla, jossa lypsylehmä koostuu miljoonasta muuttujasta, kuten geneettisistä markkereista.

Lidauer ja hänen tiiminsä tuntevat matriisinsa läpikotaisin. Tiimi ei tyytynyt pelkkiin teoreettisiin laskelmiin, vaan jalostustiedot ja matemaattiset mallit jalostettiin käytännölliseksi työkaluksi, joka sai nimen MiX99.

”Nykyään MiX99 voi käyttää kaikkea saatavilla olevaa geneettistä informaatiota. Terveyden kaltaisten heikosti periytyvien ominaisuuksien mallintamisen tarkkuutta on mahdollista parantaa. Esimerkiksi pohjoismaisten lehmien hedelmällisyys paranee käyttämämme geneettisen informaation ansiosta”, Lidauer kertoo.

Kuva: Jouni Hyvärinen. Harppauksia ja haasteita

1990-luvulta lähtien MiX99-ohjelmistoa on kehitetty samaan tahtiin genetiikan ja tietotekniikan kehittymisen kanssa. Viimeisin suuri edistysaskel on genotyypitetyistä eläimistä saatavan, nopeasti kasvavan tietomäärän mallintaminen.

Genomisessa mallissa voidaan hyödyntää eläimen koko perimä vain muutamien geenimerkkien sijasta. Lehmien genomitietoa kerätään SNP-teknologian avulla.

”Kymmenen vuotta sitten keräsimme ensimmäiset genomitiedot lypsylehmiltä. Jokaisesta eläimestä saadaan noin 38 000 muuttujan verran uutta tietoa malliimme. Pian joissakin maissa on tallennettu miljoonan eläimen genomitiedot”, Lidauer selittää.

”Tämän tietomäärän mallintaminen on suuri haaste.”

MiX99-ohjelmiston kehittänyt tiimi on omistautunut ja sitkeä. Lidauer kuvailee työtovereidensa Esa Mäntysaaren, Ismo Strandenin, Matti Taskisen, Timo Pitkäsen ja Kaarina Matilaisen työtä tyylikkääksi ja tarkaksi.

”Viime aikoina olemme edistyneet tieteellisessä työssä hienosti. Tulokset ovat parantaneet mainettamme tiedeyhteisössä ja koko alalla.”

Tuntemattomat vanhemmat, riviin järjestykää!

Tutkija Kaarina Matilainen tutkii lehmän sukupuussa olevia tuntemattomia vanhempia.

”Jalostusarvon arvioinnissa polveutumistiedot eivät ole täydellisiä. Jossain vaiheessa tuntemattomat vanhemmat järjestetään ryhmiksi. Huomasimme, että näitä ryhmiä ei otettu kunnolla huomioon lisääntyvyyspiirteiden genomisessa arvostelussa”, Matilainen selittää.

MiX99-ohjelmistossa ongelma tuotti epäluotettavia tuloksia tai loputonta käsittelyä. Onneksi tiimi ei ollut ongelman kanssa yksin. Matilainen perehtyi professori Ignacy Misztalin esittämään teoriaan ja löysi ratkaisun menetelmästä, jota kutsutaan eläinjalostuksessa QP-muunnokseksi.

”Minun tehtäväni oli toteuttaa käytännössä QP muunnos genomisiin arvosteluihin. Pian MiX99-ohjelmiston käyttäjät saavat tarkempia tuloksia.”

Misztal ylisti hiljattain MiX99-ohjelmistoa julkisesti. Sattumoisin Misztal on kehittänyt toisen johtavan jalostusohjelmiston, BLUPF90:n.

Kuva: Arto Mäkeläinen Avoin tiede on edistymisen tae

Luken tiimi on kuuluisa kyvystään hallita valtavia määriä genomi-informaatiota. Siitä ei kuitenkaan tullut alan huippuasiantuntijaa eristyksissä muusta maailmasta. Lidauerin mukaan maanviljelijät ovat aina olleet vahvasti mukana lypsykarjan jalostuksessa, ja siksi työ on ollut hyvin avointa.

”On hauskaa olla tutkijana tällä alalla. Maailmassa on noin kymmenen johtavaa ryhmää. Tapaamme toisiamme, keskustelemme ongelmista ja ratkaisuista ja nauramme yhdessä, kun tajuamme, että minähän osaan tehdä tuon paremmin kuin sinä!”

Esimerkiksi sikatalous on hyvin toisenlainen ala. Tutkimustiimit tuottavat ratkaisuja ainoastaan yrityksille, eivätkä tieteellisiin julkaisuihin.

”Mielestäni lypsykarjanjalostuksessa näkemämme edistys on tämän avoimuuden ansiota. Teollisuus rahoittaa työtämme, ja se haluaa rahoillensa vastinetta. Yksi yritys ja yksi tiimi voivat kuitenkin vain harvoin ratkaista ongelmia niin hyvin kuin koko tiedeyhteisö yhteistyössä”, Lidauer korostaa.

Tulevaisuuden lehmä

Tilastotietoa, numeroita, geenejä… Tietoa on saatavilla runsaasti. Mutta millainen tulevaisuuden lehmä on oikeasti?

Julkisessa keskustelussa voi jopa näyttää siltä, että tehokas jalostustoiminta tekee karjasta ja kasveista huonompia, ei parempia. Siksi Martin Lidauer haluaa huomauttaa, että MiX99 on työkalu, ei tulos.

”Genomitutkimuksen avulla meillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet keskittyä laatuun ja terveyteen. Joten uskon, että on mahdollista jalostaa parempia eläimiä ja kasveja koko yhteiskunnan, ei vain maanviljelijöiden näkökulmasta.”

Teksti: Marjatta Sihvonen

Asiakkaita Kanadasta Uuteen-Seelantiin

Viime aikoina Martin Lidauerilla ei ole ollut liikaa aikaa syventyä mutkikkaisiin matriiseihin. Asiakkaat eli MiX99-ohjelmiston nykyiset ja tulevat käyttäjät tarvitsevat häntä.

”Viime vuonna solmimme useita uusia sopimuksia. Luken asiakaspäälliköt antavat neuvotteluille raamit, mutta asiakkaiden on myös kerrottava, millaista tutkimustietoa he tarvitsevat, ja tutustuttava MiX99-ohjelmistoon perin pohjin. Joten olemme luonnollisesti mukana prosessissa”, Lidauer sanoo.

MiX99-ohjelmistoa käyttävät tyypillisesti kansalliset karjanjalostusyhdistykset joka puolella maailmaa. Uusia asiakkaita ovat Canadian Dairy Network, joka vastaa lypsykarjan jalostusarvon arvioinnista Kanadassa, sekä kaksi organisaatiota, New Zealand Animal Evaluation Limited ja Beef+Lamb New Zealand Genetics, jotka vastaavat Uuden-Seelannin lypsy- ja lihakarjasta sekä lampaista.

Pitkäaikaisia kumppanuuksia on Euroopassa solmittu Irlannissa, Espanjassa, Isossa-Britanniassa ja Pohjoismaissa.

Ei myöskään sovi unohtaa, että MiX99-ohjelmistoa voidaan käyttää lehmien lisäksi myös muiden organismien tutkimiseen. Lähin kumppani, Boreal Kasvinjalostus Oy, sijaitsee aivan Luken naapurissa.

Artikkeli MiX99 avaa uusia mahdollisuuksia lehmien genomiseen arvosteluun julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Jätevesilietteiden käyttö lannoitteena ei ole uhka ruokaturvalle

Luonnonvarakeskus Luke -

Jätevesilietteiden sisältämää fosforia hyödynnetään kasvintuotannossa puutteellisesti, koska fosforin lannoitusvaikutusta ei tunneta. Myös lietteiden orgaanisten haitta-aineiden vaikutukset ja mahdollinen päätyminen ruokaketjuun estävät hyödyntämistä. Tulosten mukaan jätevesilietefosforin lannoitusarvo lisäysvuonna on heikompi kuin väkilannoitefosforin, mutta lannoitusvaikutus paranee aikaa myöten. Jätevesilietteiden sisältämät haitta-aineet eivät siirtyneet maanpäällisiin kasvinosiin.

Jätevesilietteet muodostavat merkittävän fosforivirran. Sen palautuminen takaisin ruuantuotannon ravinnekiertoon on ensiarvoisen tärkeää ravinnekiertojen sulkemisessa. Näin voidaan tehostaa uusiutumattomien fosforivarantojen käyttöä.

Jätevesilietteen fosfori pitkäkestoisena lannoitteena

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa tutkimuksessa selvitettiin jätevesilietefosforin pitkäkestoista lannoitusvaikutusta ohraan ja raiheinään.

– Jätevesilietteen fosforin lannoitusvaikutus oli noin 10 prosenttia väkilannoitteen fosforin vastaavasta arvosta ensimmäisenä kasvukautena. Kolmivuotisen kokeen jälkeen se oli parhaimmillaan noin 40 prosenttia, kertoo erikoistutkija Kari Ylivainio Lukesta.

Jätevesilietefosforin lannoitusarvoa heikentää jätevedenpuhdistamoilla käytettävä rautapitoinen kemikaali, jolla poistetaan fosforia jätevesivirrasta.

Jätevesilietteiden lämpökemiallisista prosessointimenetelmistä sekä poltto että pyrolyysi heikensivät fosforin lannoitusarvoa lopputuotteessa. Väkilannoitefosforiin verrattuna jätevesilietteet sisälsivät suuremmat pitoisuudet haitallisia raskasmetalleja fosforikiloa kohden, mutta kasvien raskasmetallipitoisuuksiin sillä ei ollut vaikutusta.

Jätevesilietteillä lannoitettua kauraa. (Kuva: Kari Ylivainio) Jätevesilietteiden haitta-aineet ja riskinarviointi

Erilaisista jätevesilietepohjaisista lannoitevalmisteista määritettiin muun muassa pintakäsittelyaineissa ja palonsuoja-aineina käytettyjen yhdisteiden sekä lääkeaineiden pitoisuuksia. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin laajasti bromattujen palonestoaineiden pitoisuuksia eri puolilla Suomea tuotetuissa lietepohjaisissa lannoitevalmisteissa.

– Haitta-aineita havaittiin kaikissa tarkastelluissa tuotteissa.  Muun muassa epätäydellisessä palamisessa syntyvien PAH-yhdisteiden sekä tarkasteltujen lääkeaineiden pitoisuudet olivat suurimmat vähiten käsitellyssä materiaalissa eli mädätteessä. Suurimmat pintakäsittelyaineissa (PFAS) ja palonestoaineissa (PBDE) käytettyjen yhdisteiden pitoisuudet havaittiin kompostoidussa lietemädätteessä, kertoo Suomen ympäristökeskus SYKEn tutkija Lauri Äystö.

Pyrolyysin havaittiin pienentävän lähes kaikkien tarkasteltujen yhdisteiden pitoisuuksia merkittävästi, mutta muutamien yhdisteiden pitoisuudet kasvoivat. Erityisesti näiden yhdisteiden osalta olisi tärkeää jatkossa tutkia, miten prosessoinnilla voitaisiin vaikuttaa aineiden käyttäytymiseen.

Jätevesilietteiden palonsuoja-aineet ja lääkeaineet eivät siirtyneet kasveihin

– PBDE-yhdisteitä ja lääkeaineita voi päätyä viljelymaahan puhdistamolietepohjaisia lannoitevalmisteita käytettäessä. Tutkimushankkeessa ei havaittu jätevesilietteiden lisäävän PBDE-yhdisteiden ja lääkeaineiden kertymistä kasveihin, kertoo erikoistutkija Kimmo Suominen Evirasta.

Haitta-aineille tehdyn ympäristöriskitarkastelun perusteella ekotoksikologiset viitearvot voivat ylittyä erityisesti muutamilla lääkeaineilla sekä triklosaanilla. Tarkastelu keskittyi peltomaassa odotettaviin toksisiin vaikutuksiin, eikä se ole välttämättä riittävän kattava hyvin pitkäikäisille, biokertyville ja kulkeutuville yhdisteille.

 

Jätevesilietteiden sisältämän fosforin lannoitusvaikutusta sekä sen sisältämien raskasmetallien ja orgaanisten haitta-aineiden mahdollista kertymistä kasveihin tutkittiin maa- ja metsätalousministeriön sekä yritysten rahoittamassa hankkeessa, jonka nimi on Jätevesilietefosforin potentiaali kasvintuotannossa ja vaikutukset ympäristöön ja elintarviketurvallisuuteen (PProduct). Tutkimuksen tuloksia esitellään hankkeen loppuseminaarissa, joka järjestetään Suomen ympäristökeskuksessa (Mechelininkatu 34 A, Helsinki) tiistaina 10.4.2018 kello 9.30 alkaen.

Artikkeli Jätevesilietteiden käyttö lannoitteena ei ole uhka ruokaturvalle julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Pro Kala -palkittu Jari Setälä: Vuoropuhelu ja verkostot mahdollistavat hyvän tutkimuksen

Luonnonvarakeskus Luke -

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Setälä sai maaliskuun lopulla järjestetyllä Kalaviikolla Pro Kala -tunnustuksen huomionosoituksena koko elinkeinokalatalouden arvoketjun kattavasta pitkäjänteisestä tutkimus- ja kehittämistyöstä. Alan toimijoiden parissa Jarin saama tunnustus sai paljon myönteistä huomiota.

Jari Setälä on työskennellyt kalatalouselinkeinon parissa 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Hän aloitti työt hallintotehtävissä, mutta siirtyi melko pian tutkimuksen pariin silloiseen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokseen.

”Hallinnossa työskennellessäni näin, millaisesta tutkimuksesta elinkeino hyötyisi. Sitä työtä tulin edistämään tehtävässäni tutkimuslaitoksessa”, Setälä kertoo.

Kirjoituspöydän takaa kentälle

Eri osapuolten näkökulmien ja tarpeiden ymmärrys on kulkenut kantavana teemana koko Setälän uran ajan. Hän on tehnyt töitä niin kalastajien, kalanviljelijöiden kuin jalostajienkin parissa. Verkostoissa toimiminen motivoi myös tutkimusraporttien kirjoittamiseen.

”Tutkijan täytyy tietää, mitä todellisessa elämässä tapahtuu. Pelkkänä kirjoituspöytätyönä ei voi mallintaa oikeaa elämää”, hän muistuttaa.

Setälä korostaa, että eri osapuolien näkemyksiä ja kokemuksia kannattaa aina kuunnella, ja niiden avulla on mahdollisuus lisätä ymmärrystä omasta alasta ja tutkimustyön tuloksista.

Pro Kala -tunnustus luovutettiin Jari Setälälle Kalaviikko-tapahtumassa maaliskuun lopussa. Kuva: Markku Saiha/SAKL Yhteistyö auttaa muodostamaan kokonaiskuvan

Kalataloudessa toimivien tahojen yhteistyö on vuosien varrella parantunut Setälän mukaan huimasti, ja vuoropuhelua käydään nykyisin huomattavasti aiempaa enemmän. Hyvän keskusteluyhteyden ansiosta kaikilla alalla toimivilla on nyt parempi tilannekuva kokonaisuudesta ja siitä, miten toimialat liittyvät yhteen ja miten kokonaisuutta voidaan parantaa.

”Omalla uralla pidän yhtenä merkittävimpänä asiana sitä, että olen saanut olla kehittämässä tätä yhteistyötä ja saanut tuoda tietoa kentältä tutkimukseen ja toisinpäin”, Setälä kertoo.

Kalaviikon puheenvuoroista kävi selväksi, että kalaelinkeino on murrosvaiheessa. Jari Setälä näkee kuitenkin, että alalla voi hyvinkin olla edessä valoisa tulevaisuus. Kotimaisen kalan vuosia jatkunut kysynnän kasvu luo alalle hyvän perustan.

”Suomella on käsissään menestyksen mahdollisuudet: pitkä rannikko, tuhannet järvet ja osaavat yrittäjät. Mutta yhdessä täytyy vielä ratkaista esimerkiksi vesiviljelyn luvittamisen haasteet sekä kalastukseen liittyvät hylje- ja merimetso-ongelmat, jotta elinkeino selviää ja kehittyy”, hän summaa.

Artikkeli Pro Kala -palkittu Jari Setälä: Vuoropuhelu ja verkostot mahdollistavat hyvän tutkimuksen julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Metsä Wood Kerto® LVL WeatherGuard®

Puuinfo -

 

Kerto® LVL WeatherGuard® on läpinäkyvällä erikoiskäsittelyllä pintakäsiteltyä Kertopuuta. Käsitelty pinta hylkii vettä ja antaa tuotteelle väliaikaisen suojan rakennusaikaista sade- ja roiskevedelle altistusta vastaan. Tämän ansiosta turpoaminen ja muut epätoivotut kosteusvaikutukset vähenevät merkittävästi. Käsittely ei vaikuta tuotteen lujuusominaisuuksiin.

kerto lvl.png

Kerto® LVL WeatherGuard® -käsittelyn edut:

  • Lujuus- ja jäykkyysominaisuudet ovat samat kuin käsittelemättömällä Kertopuulla
  • WeatherGuard -käsittely ei vaikuta Kerto-tuotteen syttymisherkkyyteen ja palonkestoon, pinnan liukkauteen tai metallisten kiinnikkeiden korroosioon; ominaisuudet ovat vastaavat kuin käsittelemättömällä tuotteella
  • Kerto LVL WeatherGuard -tuotteet täyttävät sisäilmalle asetetut M1-luokituksen vaatimukset. Käsittelyaine ei sisällä formaldehydiä.
  • Kerto LVL WeatherGuard ei sisällä biosidejä eli pieneliöiden torjuntaan käytettäviä kemiallisia tehoaineita
  • Kerto LVL WeatherGuard voidaan hävittää kuten käsittelemättömät Kerto-tuotteet, sillä käsittelyaine ei sisällä ympäristölle haitallisia aineita

 

Image: Myynti: 

Ota yhteyttä: https://www.metsawood.com/fi/otayhteytta

Valmistaja: 

Lisätietoa: 

Finnwood®-mitoitusohjelma

Puurakenteiden mitoitukseen on saatavilla Metsä Woodin kehittämä ilmainen mitoitusohjelma. Ohjelma on ladattavissa verkkosivuiltamme ja sen käyttö vaatii rekisteröitymisen.

Tags: Pilari-palkkirungot ja kehärungotLujuus, jäykistys ja kantavuusViilupuuRunkorakenteetVäliseinäPeruskorjausLegacy nid: 1 621Share: 

Metsä Wood Kerto® LVL T-stud

Puuinfo -

kerto lvl tstud.png

Kerto® LVL T-stud on suora, kieroutumaton ja mittatarkka tuote, joka soveltuu sekä ulko- ja väliseinien kantaviin rakenteisiin runkotolpaksi, että keveiden seinien seinärangaksi. Kerto LVL T-stud mahdollistaa korkeat seinät.

Tärkeimmät käyttökohteet

Kantavina rakenneosina:

  • sisäseinien tolpat
  • ulkoseinien tolpat
  • lattiatolpat
  • pilarien ja palkkien tukitolpat

Teollisuudessa:

  • ei-kantavat käyttökohteet: ovi- ja ikkunakehykset, huonekalut
  • betonimuottien tukikehykset
  • pakkausteollisuus

Lue lisää Kerto LVL T-tolpan tuotekortista

Image: Myynti: 

Ota yhteyttä: https://www.metsawood.com/fi/otayhteytta

Valmistaja: 

Lisätietoa: 

Finnwood®-mitoitusohjelma

Puurakenteiden mitoitukseen on saatavilla Metsä Woodin kehittämä ilmainen mitoitusohjelma. Ohjelma on ladattavissa verkkosivuiltamme ja sen käyttö vaatii rekisteröitymisen.

Tags: Ulkoseinät, ala- ja yläpohjatPilari-palkkirungot ja kehärungotLujuus, jäykistys ja kantavuusViilupuuRunkorakenteetVäliseinäPeruskorjausLegacy nid: 1 621Share: 

Metsä Wood Kerto® LVL S-beam

Puuinfo -

kerto lvl sbeam.png

Kerto® LVL S-beam soveltuu kantavaksi palkiksi niin puurunkoisiin kuin kiviainesrunkoisiin rakennuksiin. Kerto® LVL -palkkeja käytetään mm. alapohja-, välipohja-, aukko-, katto- ja tukipalkkeina.

Kerto® LVL S-palkki valmistetaan 3 mm:n paksuista kuusiviiluista, joiden syysuunta on kaikissa viilukerroksissa palkin pituussuuntainen ja jotka liimataan yhteen säänkestävällä fenoli-formaldehydiliimalla.

Tyypillisimmät käyttökohteet

Rakentaminen:

  • pääpalkit, harjapalkit
  • aukkopalkit
  • lattiapalkit
  • lapepalkit
  • kattoristikot
  • tolpat ja pilarit
  • kehät
  • rakenneosana katto-, lattia- ja seinäelementeissä

Muut teolliset käyttökohteet:

  • ovenkarmit ulko- ja sisäovissa sekä erikoisovissa
  • muottipalkit
  • telinelankut

Lue lisää Kerto LVL S-palkin tuotekortista.  

Image: Myynti: 

Ota yhteyttä: https://www.metsawood.com/fi/otayhteytta

Valmistaja: 

Lisätietoa: 

Finnwood®-mitoitusohjelma

Puurakenteiden mitoitukseen on saatavilla Metsä Woodin kehittämä ilmainen mitoitusohjelma. Ohjelma on ladattavissa verkkosivuiltamme ja sen käyttö vaatii rekisteröitymisen.

Tags: Pilari-palkkirungot ja kehärungotLujuus, jäykistys ja kantavuusViilupuuRunkorakenteetVäliseinäPeruskorjausLegacy nid: 1 621Share: 

Metsä Wood Kerto® LVL QP-beam

Puuinfo -

kerto lvl qp beam.png

Kerto® LVL Qp-beam on havuviiluista liimaamalla valmistettu mittatarkka kattopalkki. Palkki soveltuu erinomaisesti käytettäväksi sekä uudis- että korjauskohteiden kattorakenteissa. Kerto® LVL Qp-beam mahdo​llistaa avarat sisätilat ja vähentää tukilinjojen tarvetta.

Tärkeimmät käyttökohteet

Kantavina rakenneosina:

  • tavallista korkeammat palkit kattorakenteissa
  • kattorakenteiden erityiskohteet

Lue lisää Kerto LVL Qp-palkin tuotekortista.

Image: Myynti: 

Ota yhteyttä: https://www.metsawood.com/fi/otayhteytta

Valmistaja: 

Lisätietoa: 

Finnwood®-mitoitusohjelma

Puurakenteiden mitoitukseen on saatavilla Metsä Woodin kehittämä ilmainen mitoitusohjelma. Ohjelma on ladattavissa verkkosivuiltamme ja sen käyttö vaatii rekisteröitymisen.

Tags: Ulkoseinät, ala- ja yläpohjatLujuus, jäykistys ja kantavuusViilupuuKattorakenteetVäliseinäPeruskorjausLegacy nid: 1 621Share: 

Metsä Wood Kerto® LVL Q-panel & L-panel

Puuinfo -

kerto lvl qpanel.png

Kerto® LVL Q-panel

Kerto® LVL Q-panel on kantava, jäykistävä ja mittatarkka Kertopuulevy ja palkki, jolla ratkaistaan haasteellisimmatkin välipohjarakenteet.

Tärkeimmät käyttökohteet

Kantavina rakenneosina:

  • levytuote katto-, lattia- ja seinärakenteisiin
  • korkeat palkit
  • kamanat ja aukkopalkit
  • rungot
  • katto- ja lattialevy koteloelementteihin Kerto LVL S-palkkien kanssa

Teollisuudessa:

  • vapaamuotoiset palkit ja levyt (CNC-työstö)
  • esivalmistetut katto-, lattia- ja seinäelementit ja -moduulit
  • erikoistuotteet, betonituotteet, ikkunat ja ovet

kerto lvl lpanel.png

Kerto® LVL L-panel

Kerto® LVL L-panel on suunniteltu pääasiassa kevyisiin ja ei-kantaviin käyttökohteisiin. Sen mitat voidaan räätälöidä asiakkaan vaatimusten mukaan. L-levyä valmistetaan suurina levykokoina, mutta se voidaan myös sahata määrämittaan.

Tärkeimmät käyttökohteet

  • kevyiden tai ei-kantavien rakenteiden komponentit
  • levytuote sisäkattoihin, lattioihin, oviin ja ikkunoihin
  • korkeat palkit
  • suuret levyt

Teollisuudessa:

  • vapaamuotoiset palkit ja levyt (CNC-työstö)
  • ei-kantavat käyttökohteet: ovet, ikkunat, huonekalut
  • erikoistuotteet: betonimuotit
Image: Myynti: 

Ota yhteyttä: https://www.metsawood.com/fi/otayhteytta

Valmistaja: 

Lisätietoa: 

Lue lisää Kerto LVL Q-levyn tuotekortista.

Lue Lisää Kerto LVL L-levyn tuotekortista.

Finnwood®-mitoitusohjelma

Puurakenteiden mitoitukseen on saatavilla Metsä Woodin kehittämä ilmainen mitoitusohjelma. Ohjelma on ladattavissa verkkosivuiltamme ja sen käyttö vaatii rekisteröitymisen.

Tags: Ulkoseinät, ala- ja yläpohjatVälipohjat ja väliseinätPilari-palkkirungot ja kehärungotLujuus, jäykistys ja kantavuusViilupuuRunkorakenteetKattorakenteetVäliseinäPeruskorjausLegacy nid: 1 621Share: 

Metsä Wood Kerto® LVL

Puuinfo -

kerto lvl.png

Metsä Woodin Kerto® LVL (laminated veneer lumber) on havupuuviiluista liimaamalla valmistettu järeä palkki- ja puulevytuote. Kertopuu on jäykkyytensä ja mittatarkkuutensa ansiosta ihanteellinen ratkaisu erittäin suurta lujuutta vaativiin kantaviin rakenteisiin sekä kohteisiin, joissa ei haluta tinkiä kestävyydestä eikä keveydestä.

Uusia sovelluksia ja ratkaisuja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden ja puurakentamisen ammattilaisten kanssa.

Kerto® LVL -tuotteet ovat CE-merkittyjä ja niillä on VTT:n sertifikaatti 184/03.

Esimerkkejä käyttökohteista:

  • Palkit
  • Pilarit
  • Ristikot
  • Kehät
  • Katto-, lattia- ja seinäelementit
  • Ikkuna- ja oviteollisuuden komponentit
  • Betonimuotti

Katso Kerto® LVL käsikirja

Kerto® LVL VTT-sertifikaatti

 

Image: Myynti: 

Ota yhteyttä: https://www.metsawood.com/fi/otayhteytta

Valmistaja: 

Lisätietoa: 

Lisätietoja: https://www.metsawood.com/fi/tuotteet/kerto

Finnwood®-mitoitusohjelma

Puurakenteiden mitoitukseen on saatavilla Metsä Woodin kehittämä ilmainen mitoitusohjelma. Ohjelma on ladattavissa verkkosivuiltamme ja sen käyttö vaatii rekisteröitymisen.

Tags: Pilari-palkkirungot ja kehärungotLujuus, jäykistys ja kantavuusViilupuuRunkorakenteetKattorakenteetVäliseinäPeruskorjausLegacy nid: 1 621Share: 

Sivut

Tilaa syöte Biolaakso syötteiden kerääjä - Biolaakson RSS-syötteet