Biolaakson RSS-syötteet

Komissio on antanut ehdotuksensa EU:n pitkän aikavälin talousarviosta vuosiksi 2021-2027

Itä- ja Pohjois-Suomen EY-toimisto -

Komissio antoi tänään ehdotuksensa uudesta käytännöllisestä sekä nykyaikaisesta pitkän aikavälin talousarviosta vuosiksi 2021-2027. Talousarvio on ollut suurien kysymysten edessä turvallisuuden ja vakauden luomisen sekä Brexitin jättämän aukon paikkaamisen vuoksi. Uusiin haasteisiin Komissio esittää vastattavan sekä menoleikkauksilla, että uusilla resursseilla. Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin mukaan uusi talousarvio kuvastaa EU:n tulevaisuutta 27 jäsenmaan kesken, josta ...

Teatteria, teemakierroksia, tiedettä – Elonkierto juhlii pyöreitä vuosia monin tavoin

Luonnonvarakeskus Luke -

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Elonkierto-puisto tarjoilee 20-vuotisjuhlavuonnaan runsaasti ohjelmaa kaiken ikäisille. Elokuussa vietettävän pääjuhlan lisäksi luvassa on muun muassa lasten kesäteatteria, uutuustapahtuma keppihevosteluineen ja taidetyöpajoineen, teemakierroksia sekä juhlanäyttely yhdessä Wendlan puutarhan kanssa.

Kuva: Anneli Nuoranne, Luke.

Elonkierron perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta, juhlavuosi näkyy kesän koko tarjonnassa.

– Juhlahumun keskellä olemme huomioineet myös lapset ja nuoret, kesä korkataan käyntiin lasten kesäteatteriesityksillä, kertoo Luken tutkimusassistentti Anneli Nuoranne.

”Tiukun murhe” on tarina ystävyydestä ja pienenä olemisen tärkeydestä

Vapaaehtoisvoimin toimiva Teatteriyhdistys Tiuku ry esittää Elonkierron makasiinilla lastennäytelmän ”Tiukun murhe”. Ensi-ilta on lauantaina 9.6. klo 16, samana iltana on myös toinen näytös klo 18. Esityksiä nähdään kesäkuussa kaikkiaan kahdeksan.

Viime kesänä kokeiluluonteisesti aloitettu tiedeluontokoulu yli 8-vuotiaille jatkuu tulevana kesänä viitenä iltana. Luontokoulu kokoontuu Elonkierron makasiinilla samanaikaisesti Lasten luontokerhon kanssa 6.6.–1.8. joka toinen keskiviikko klo 18–20.

Heinäkuun uutuustapahtuman pääroolissa on keppihevonen

Koko perheen uutuustapahtumassa nuoret ja lapset pääsevät kisailemaan keppihevosradalla ja taiteilemaan oman keppihevosen. Aikuiset voivat osallistua lasten kanssa taidetyöpajaan, jossa tehdään taidetta luonnonmateriaaleja ja kierrätysmateriaaleja hyödyntäen. Tapahtuma järjestetään 17.7. klo 15–18 yhteistyössä Kulttuuriyhdistys Kuvio ry:n ja Luken Future Crop -hankkeen kanssa.

Teemakierroksilla naisnäkökulmaa ja luonnon hyvinvointivaikutuksia

Elonkierron 20-vuotisjuhlakierroksella 15.8. puhutaan marjoista, sienistä ja metsän hyvinvointivaikutuksista sekä tutustutaan puun uusiin käyttömuotoihin. Kierroksen nimi on ”Metsän monet mahdollisuudet”, ja se päättyy kesän aikana rakennettavan uuden esittelyalueen avajaisiin, täytekakkukahveihin, latotansseihin ja olutiltaan. Keskiviikkona 11.7. kuullaan ”Yrttien tarinoita tieteen valossa”.

Kesän ensimmäisellä teemakierroksella 27.6. ”Peltojen ja puutarhojen naiset” pohditaan naisten merkitystä maa- ja puutarhataloudessa eri aikoina. Kierros alkaa poikkeuksellisesti Wendlan puutarhasta Jokioisten tietotalon läheisyydestä ja päättyy Elonkieron makasiinille juhlanäyttelyyn.

– Näyttelyssä voi tutustua puistojen taipaleeseen niiden alkuajoista tähän päivään asti. Makasiinilla on esillä esimerkkejä 10 vuotta täyttävän Wendlan puutarhan aarteista, joista jokaisella on oma tarinansa. Mukana on myös Elonkierron aikaisempien vuosien näyttelyiden parhaita paloja, ja perheen pienimmille on järjestetty pientä puuhastelua, kertoo Luken tutkija Merja Hartikainen.

Elonkierron kesä päättyy syyskuussa lasten maatalousnäyttely Mansikkiin

Jo viidettä kertaa Elonkiertoon 8.9. järjestettävän Lasten Maatalousnäyttely Mansikin rungon muodostavat tutuksi tulleet suosikit kuten olkipomppis, traktorinajo ja poniratsastus. Maatilan eläimiä on esillä paljon. Ohjelmalavalla vauhtia päivään tuovat PellePändi, Viihdeorkesteri Tähtisade ja Ypäjän talentin parhaimmisto. Luken tutkimusta esitellään havainnollisesti tiedeteltoissa.

Elonkierron tapahtumat ovat osa Uudistuva Elonkierto -hanketta. Hankkeen rahoittaa LounaPlussa ry Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta EU:n maaseuturahastosta, kansallisella rahoituksella sekä alueen kuntien rahoituksella.

Mansikin pääsylippu on 5 euroa (alle kolmevuotiaat ilmaiseksi), muut tapahtumat ovat maksuttomia.

Tarkempia tietoja tapahtumista voi lukea Elonkierron uusituilta www-sivuilta (www.elonkierto.fi)

Elonkierto on koko perheen kohde, joka sijaitsee Jokioisissa Lounais-Hämeessä. Lehmät, hevoset ja lampaat laiduntavat puistossa kesäkuun alusta syyskuun puoleen väliin. Kävijä pääsee tutustumaan ilmaiseksi myös harvinaisiin suomalaisiin maatiaislehmärotuihin, kyyttöihin, lapinlehmään ja länsisuomenkarjaan. Lisäksi puistossa kasvavat yleisimmät viljely- ja maatiaiskasvit.   

 

Artikkeli Teatteria, teemakierroksia, tiedettä – Elonkierto juhlii pyöreitä vuosia monin tavoin julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Kirjanpainajien parveilulle ihanteelliset olosuhteet – laissa säädetyt varoajat eivät ehkä riitä

Luonnonvarakeskus Luke -

Toista viikkoa jatkuva lämpöaalto on taannut kuusen merkittävimmälle tuhohyönteiselle, kirjanpainajalle, ihanteelliset parveiluolosuhteet Etelä-Suomessa. Kirjanpainajan parveilu alkaa, kun ilman lämpötila saavuttaa +18 °C astetta.

Kirjanpainaja lisääntyy kannan ollessa normaali tuoreessa kuusipuutavarassa ja tuulenkaadoissa. Se aiheuttaa merkittäviä tuhoja syömällä kuusen tyvitukin alueelta kuorta ja nilaa. Jos kanta pääsee nousemaan epidemiatasolle, kirjanpainaja voi iskeytyä myös eläviin terveisiin pystypuihin.

Metsätuholain määräajat vähimmäisvaatimuksia

Kuluvan vuoden lämmin kevät on nopeuttanut kirjanpainajan parveilua kahteen aiempaan kevääseen verrattuna. Todennäköisesti metsätuholaissa säädetyt aikarajat vaurioituneiden puiden poistamiselle eivät ole tänä kesänä riittäviä, vaan kirjanpainajat ehtivät aikuistua ennen niitä ainakin osassa Etelä-Suomea.

Kirjanpainajan jälkeä, Kuva: Seppo Neuvonen

Metsätuholain määräajat ovat vähimmäisvaatimuksia, ja puut on hyvä poistaa jo ennen viimeistä mahdollista päivämäärää. Metsätuholaki edellyttää, että kaadettu kuusipuutavara ja tuulen kaatamat kuuset on kuljetettu pois metsästä viimeistään 15.7. Salpausselän eteläpuolella, 24.7. Väli-Suomessa ja 15.8. Kainuussa ja Lapissa.

Kirjanpainajatuhoja voidaan ehkäistä pitämällä kuusikot terveinä ja elinvoimaisina uudistamalla ne ajoissa ja suosimalla lehtipuita sekapuina. Tehokkain kirjanpainajan torjuntakeino on kuusipuutavaran ja yli 20 kuusen tuulenkaatoryhmien poisto metsistä. Lämmin kesä parantaa kirjanpainajien lisääntymismenestystä ja heikentää kuusen kestävyyttä. Näistä syistä johtuen metsänomistajien on syytä tarkkailla varttuneiden kuusikoidensa kuntoa.

Luonnonvarakeskus seuraa kirjanpainajakannan kokoa feromoniseurannalla Etelä-Suomen alueella 32 kohteessa yhteistyössä Etelä-Karjalan, Mänty-Saimaan, Etelä-Savon, Päijät-Hämeen, Päijänteen ja Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistysten kanssa.

Artikkeli Kirjanpainajien parveilulle ihanteelliset olosuhteet – laissa säädetyt varoajat eivät ehkä riitä julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

120-vuotias itäsuomenkarja juhlii perinteisissä karjanlaskiaisissa

Luonnonvarakeskus Luke -

Itäsuomenkarjan asema eläinrotuna virallistettiin eli kantakirja perustettiin 120 vuotta sitten. Pyöreitä vuosia juhlitaan 19.5.2018 juhlaseminaarissa Kajaanissa.

Itäsuomenkarja, jota värityksensä vuoksi usein myös kyytöksi kutsutaan, on alkuperäisnautaroduistamme vanhin.  Sitkeitä kyyttöjä on puhdasrotuisena jäljellä 1600.

– Itäsuomenkarjan kantakirjan perustaminen oli lähtölaukaus myös muulle lypsykarjan jalostustoiminnalle Suomessa, kertoo Luken erikoistutkija Mervi Honkatukia.

Kyyttö kirmaa kesäisellä niityllä. Kuva: Kirsti Hassinen.

Millainen on ollut itäsuomenkarjan taival kantakirjan perustamisesta nykypäivään? Entä millaisia eläimiä olivat muinaiset suomenkarjan esivanhemmat?

Muun muassa näistä aiheista kuullaan Luonnonvarakeskuksen (Luke), Faban, Kainuun ammattiopiston sekä Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten järjestämässä juhlaseminaarissa.

Tapahtuman avaavat itseoikeutetusti päivänsankarit, kyytöt, jotka lasketaan laitumelle suvivirren tahtiin. Portin avaa maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tuula Pehu. Iltapäivän seminaarissa kuullaan kiinnostavaa tietoa itäsuomenkarjasta ja palkitaan ansioituneita. Lisäksi nähdään taiteilijan näkemys kyyttöjen roolista sodassa ja sarjakuvissa.

Ohjelma 19.5.2018 klo 11–16, Kainuun ammattiopisto Seppälä, Kajaani (Kirkkoahontie 115, Linnantaus)

11.00
Kevätkantri ja karjanlaskiaiset eli lehmien laitumelle laskeminen

12.00–13.00
Lounas

13.00–13.15
Juhlapuhe, neuvotteleva virkamies Tuula Pehu, maa- ja metsätalousministeriö

13.15–14.00
Muinaiset suomenkarjan esivanhemmat, tutkija Auli Bläuer, Luke
Itäsuomenkarja kantakirjan perustamisesta nykypäivään, professori Juha Kantanen, Luke

14.00–14.20
Kyytöt sodassa ja sarjakuvissa, sarjakuvataiteilija Hannariina Moisseinen

14.20–15.00
Faban puheenvuoro ja palkitsemiset

15.00–16.00
Eläinten esittelyä, jalostusasiantuntija Maarit Hietanen, Faba ja karjamestari Arto Mäkeläinen, Kainuun ammattiopisto

 

 

Artikkeli 120-vuotias itäsuomenkarja juhlii perinteisissä karjanlaskiaisissa julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Luonnonvarakeskus kartoittaa muikun, siian ja harjuksen lisääntymisalueita ja poikasten esiintymistä Puruvedellä

Luonnonvarakeskus Luke -

Sisävesien järviluontoa kartoitetaan Suomessa ensi kerran laajasti osana Freshabit-hanketta. Luonnonvarakeskus (Luke) kehittää yhteistyökumppaneidensa kanssa menetelmiä, joilla mallinnusta voidaan hyödyntää karujen järvien vedenalaisen luonnon kartoituksessa.  Kevään ja kesän aikana Luke jatkaa muikun, siian ja harjuksen poikas- ja lisääntymisalueiden tutkimuksia Saimaan Puruvedellä.

Muikun ja siian poikasten esiintymistä selvitetään Puruveden Hummonselällä. Tulosten perusteella mallinnetaan poikastuotantoalueiden ominaisuuksia, kuten virtauksia. Samoilla alueilla selvitetään myös vesikasvillisuuden ja pohjaeläinten esiintymistä.

– Sekä muikun että siian poikastuotanto painottuu Hummonselän eteläosiin. Aiempina vuosina poikasia löytyi sekä hiekka-, kallio- että kasvillisuusrannoilta. Vaihtelu vuosien ja paikkojen välillä on kuitenkin ollut suurta, kertoo tutkija Tapio Keskinen Lukesta.

Puruvedellä selvitetään myös harjuksen kutu- ja poikastuotantoalueiden ominaisuuksia. Puruvesi on järvikutuisen harjuksen tärkeimpiä esiintymisalueita eteläisessä Suomessa. Puruveden harjus on taantunut muiden Vuoksen vesistön harjuskantojen tapaan.

Luke testasi kesällä 2016 poikaspyydysten, kuten erilaisten haavien ja vedettävien pyydysten, soveltuvuutta harjuksen poikastuotannon monitorointiin. Kesällä 2017 menetelmänä käytettiin poikasnuottauksia. Kumpanakin kesänä tutkittiin kolmisenkymmentä, aikaisempien kutupyyntien perusteella harjukselle sopivaksi arvioitua ranta-aluetta.

– Kesällä 2017 harjuksen poikasia saatiin yhdeksältä alueelta, mutta kesällä 2016 poikasia ei saatu näytteeksi lainkaan. Yhtenä syynä saattoi olla lämmin kevät. Harjuksen mädin kuolleisuus kasvaa nopeasti, jos veden lämpötila ylittää 13 astetta, pohtii Luken tutkija Irma Kolari.

Harjuksen poikastuotantoalueiden ominaisuuksia kuten pohjanlaatua, kaltevuutta ja kivikkoalueiden laajuutta selvitetään muun muassa kaikuluotaamalla ja vedenalaisilla kuvauksilla.

Tuloksia sisävesiluonnon kartoituksesta saadaan tämän kesän maastotöiden jälkeen vuoden 2019 aikana.

Freshabit-hanke on Suomen kaikkien aikojen suurin EU-LIFE- hanke, jossa laaja toimijajoukko eri aloilta yhdessä parantaa sisävesien tilaa ja niistä riippuvaisen luonnon monimuotoisuutta. Hankkeen yhteiset verkkosivut ovat osoitteessa www.metsa.fi/freshabit

 

Artikkeli Luonnonvarakeskus kartoittaa muikun, siian ja harjuksen lisääntymisalueita ja poikasten esiintymistä Puruvedellä julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Harjoittelijoita Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistoon Brysseliin

Itä- ja Pohjois-Suomen EY-toimisto -

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto on Etelä-Savon maakuntaliiton, Kainuun liiton, Keski-Pohjanmaan liiton, Lapin liiton, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Pohjois-Savon liiton edunvalvontatoimisto Brysselissä. Tehtäviimme kuuluu Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien edunvalvonta, hanketoiminnan tuki sekä tiedottaminen.  Toimistossamme on tarjolla kaksi harjoittelupaikkaa yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa opiskeleville neljäksi kuukaudeksi alkaen elokuun 2018...

Eurooppalaiset kansalaisaloitteet osallistaneet jo yhdeksän miljoonaa kansalaista

Itä- ja Pohjois-Suomen EY-toimisto -

Eurooppalainen kansalaisaloite otettiin käyttöön vuonna 2012, jonka jälkeen noin 9 miljoonaa kansalaista kaikista 28 jäsenvaltiosta on antanut tukensa jollekin aloitteelle. Tähän mennessä miljoonan allekirjoituksen aloitteita on yhteensä neljä kappaletta, joista kolmelle Euroopan komissio on luvannut jatkotoimia. Komissio antoi 28.3.2018 toisen kertomuksensa eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan asetuksen soveltamisesta.Komission varapuheenjohtajan Frans Timmermansin mukaan yhdeksän miljo...

VentureEU: 2,1 miljardin euron EU:n tukemat pääomasijoitukset innovatiivisiin startup-yrityksiin

Itä- ja Pohjois-Suomen EY-toimisto -

EU-komissio ja Euroopan investointirahasto julkaisivat 10. huhtikuuta VentureEU-nimisen rahoitusohjelman, jonka tarkoitus on lisätä innovatiivisten start-up ja kasvuyritysten rahoitusta ympäri Eurooppaa.VentureEU:ta toteuttamaan on valittu kuusi rahastoa, joita EU tukee yhteensä 410 miljoonalla eurolla. Rahastojen tavoitteena on kerätä jopa 2,1 miljardin euron edestä julkista ja yksityistä rahoitusta, jonka taas uskotaan houkuttelevan 6,5 miljardin euron edestä uusia sijoituksia innovatiivisil...

EU:n tietosuojasääntöjen uudistus tulee voimaan 25. toukokuuta 2018

Itä- ja Pohjois-Suomen EY-toimisto -

EU:n yleistä tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa 25. toukokuuta lähtien. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien EU:ssa toimivien yritysten on noudatettava samoja tietosuojasääntöjä sijantipaikastaan riippumatta. Uudistuksen tuomien tiukempien tietosuojasääntöjen ansiosta kansalaiset voivat hallita tietojaan paremmin ja yritykset hyötyvät tasavertaisista toimintaedellytyksistä ympäri Euroopan. EU:n tietosuojasääntöjä alettiin kehittää, koska epäluottamus vanhoja tietosuojaa koskevia sääntöjä ...

Lapin poro- ja kalapäivät 2018: Vaelluskalojen palauttaminen vaatii vesistökohtaisten tavoitteiden asettamista

Luonnonvarakeskus Luke -

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ruokkivat toinen toisiaan. Näiden ylikansallisten ja haastavien tulevaisuuskysymysten ratkaisu edellyttää myös paikallisesti rohkeaa ja avointa yhteiskunnallista keskustelua, sekä pitkäaikaisia ja vaikuttavia toimenpiteitä. Vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden vahvistaminen on osa luonnon monimuotoisuuden katoamisen hallintaa, kun taas vesivoimatuotanto vastaa useisiin energia- ja ilmastopolitiikan haasteisiin.

Kestävän vesivoimatuotannon on toteuduttava tasapainoisesti kaikilla kolmella ulottuvuudella – taloudellisella, sosiaalisella ja ympäristöllisellä. Näistä käytävä keskustelu on ilahduttavasti voimistunut, mutta samalla myös jämähtänyt eturistiriitojen sekä vaelluskalakantojen palauttamisessa esiintyvien ongelmien korostamiseen. Vastakkainasettelulla ei päästä eteenpäin hyvien ratkaisujen löytämisessä.

Keskustelua ja ongelmiin tarttumista selkeyttäisi vaelluskalakantojen elvyttämistavoitteiden määritteleminen vesistökohtaisesti. Alueille on huomioitava juuri sille ominaiset ympäristölähtökohdat ja keskeiset reunaehdot. Tietyissä vesistöissä vaelluskalakantojen elvyttämistavoitteet voisivat olla kevyempiä, kun taas potentiaalisimmissa kohteissa tavoitteet voitaisiin asettaa hyvinkin korkealle.

Vaelluskalahaittojen kompensointiin tarvitaan myös uusia ja aiempaa monipuolisempia työkaluja. Esimerkiksi kompensaatiomenettely toisissa vesistöissä tai alueilla voisi tulla kyseeseen, ellei haittojen ehkäisy tai korvaaminen ole ekologisesti mielekästä hankkeen vaikutusalueella. Vesivoiman tulevaa kehitystä voidaan tarkastella myös luovan tuhon kautta – harkitulla pienvesivoimaloiden lunastuksella voitaisiin vapauttaa suhteellisen pienin raha- ja energiakustannuksin useita vesistöjä vaelluskaloille.

Vesistökohtaisten tavoitteiden asettamisen ja ratkaisumallien valinnan tulee pohjautua uusimpaan tutkimustietoon. Tärkeässä asemassa on myös eri toimijoiden välisen yhteisen tahto- ja toimintatilan saavuttaminen sekä erilaisten näkökulmien yhteensovittaminen. Yhteiseen onnistumiseen tarvitaan kompromisseja, vastuutahoja ja rahoitusta – näistä kaikista on tällä hetkellä puutetta.

Artikkeli on vapaasti käytettävissä Lapin poro- ja kalapäiviin 2018 liittyvässä uutisoinnissa.

Yläreunan kuva: Panu Orell, Luke

Artikkeli Lapin poro- ja kalapäivät 2018: Vaelluskalojen palauttaminen vaatii vesistökohtaisten tavoitteiden asettamista julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Luonnonvarakeskus kartoittaa hauen ja mateen lisääntymisalueita Porvoon–Sipoon kalastusalueella

Luonnonvarakeskus Luke -

Luonnonvarakeskus (Luke) on käynnistänyt kenttätyöt Porvoon ja Sipoon merialueella. Luke tekee yhteistyötä Porvoon–Sipoon kalastusalueen kanssa hankkeessa, jossa kehitetään erilaisten paikkatietoaineistojen käyttöä kalataloudellisessa aluesuunnittelussa. Työ on osa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamaa, Luken koordinoimaa kalatalouden ympäristöohjelmaa.

Kenttätyöt alkoivat viime viikolla. Toukokuussa ja kesäkuun alkupuolella tutkijat keskittyvät hauen ja mateen lisääntymisalueiden kartoittamiseen. Hauki kutee toukokuussa rannoilla, joilla on runsaasti vesikasvillisuutta, tyypillisesti ruovikkoa. Made kutee jo aiemmin talvella ja hieman kauempana rannoista, mutta mateen poikaset siirtyvät pian kuoriuduttuaan matalille kasvillisuusrannoille, missä niille on ravintoa ja suojaa.

Hauen ja mateen poikasten esiintymistä kartoitetaankin vain niiden todennäköisimmiltä esiintymispaikoilta eli ruovikkorannoilta. Toukokuussa enintään 1–2 cm:n mittaiset poikaset elävät tiheän kasvillisuuden seassa, joten niiden havainnointia tehdään kahlaamalla matalassa rantavedessä ja poikaset pyydystetään käyttämällä apuna muun muassa pientä haavia. Kaikki poikaset vapautetaan laskennan jälkeen takaisin mereen.

Kalastusalue voi yhdessä kalatalousviranomaisten kanssa käyttää tietoa lisääntymisalueiden sijainnista esimerkiksi määräaikaisten kalastuskieltoalueiden rajaamisessa ja tärkeiden lisääntymisalueiden suojelussa. Hankkeessa kerätään ja kootaan alueelta myös muuta kalatalouteen liittyvää paikkatietoaineistoa, jonka hyödyllisyyttä esimerkiksi käyttö- ja hoitosuunnitelmien tekemisessä tarkastellaan yhdessä Porvoon–Sipoon kalastusalueen kanssa.

Keväällä 2017 käynnistynyt kalatalouden innovaatio-ohjelmiin kuuluva kalatalouden ympäristöohjelma sai rahoitusta vähintään kolmeksi vuodeksi. Kevään 2017 aikana ohjelmassa kartoitettiin kuhan lisääntymisalueita, ja ensimmäiset tulokset valmistuvat syksyllä 2018. Töitä suunnitellaan yhdessä Porvoon–Sipoon kalastusalueen kanssa.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Sanna Kuningas poimii hauenpoikasia niiden laskemista varten. Kaikki poikaset palautetaan laskennan jälkeen mereen. Kuva: Antti Lappalainen.

Artikkeli Luonnonvarakeskus kartoittaa hauen ja mateen lisääntymisalueita Porvoon–Sipoon kalastusalueella julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Urakointi tuo lisätuloja monille maatiloille

Luonnonvarakeskus Luke -

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan vuonna 2016 noin 14 200 maatilaa harjoitti muuta yritystoimintaa maa- ja puutarhatalouden ohella. Tilojen määrä tarkentui ylöspäin parilla sadalla ennakkotiedoista. Yleisin muun yritystoiminnan muoto on urakointi, jota harjoitti yli 7 000 tilaa. Yleisin urakoinnin muoto on maatalouskoneurakointi. Myös lumen auraus, teiden kunnossapito, maanrakennustyöt ja metsätyökoneurakointi ovat yleisiä muun yritystoiminnan muotoja.

Muuta yritystoimintaa harjoittavien tilojen määrä on vähentynyt kaikkiaan noin 2 500 tilalla eli kahdella prosentilla vuodesta 2013, jolloin muuta yritystoimintaa tilastoitiin edellisen kerran. Alueittain tarkasteltuna monialaisten tilojen osuus on pysynyt ennallaan tai vähentynyt lukuun ottamatta Ahvenanmaata, jossa osuus on kasvanut.

Metsätyökoneurakointi on yksi muun yritystoiminnan muoto maatiloilla. (Kuva: Erkki Oksanen) Muu yritystoiminta on yleisintä lammas-, vuohi- ja hevostiloilla

Muun yritystoiminnan harjoittaminen vaihtelee paljon tuotantosuunnittain. Yleisintä muu yritystoiminta on tiloilla, joiden päätuotantosuunta on lammas-, vuohi- tai hevostalous. Monialaisten tilojen osuus on pienin lypsykarja- ja sikataloudessa. Monialaisten tilojen osuus on lisääntynyt edellisestä kyselykerrasta eniten kasvihuonetiloilla.

Kasvihuonetilojen on mahdollista hankkia lisätuloa myymällä tuotteita suoraan kuluttajille. Monet maatilat hankkivat lisätuloja hyödyntämällä koneita silloin, kun niille ei ole maatalouskäyttöä esimerkiksi lumen aurauksessa talvella.

– Käytettävissä oleva aika vaikuttaa paljon mahdollisuuksiin harjoittaa muuta yritystoimintaa. Kotieläintuotanto on sitovaa ja työmäärä on suuri, mikä vähentää mahdollisuuksia muun yritystoiminnan harjoittamiseen, kertoo yliaktuaari Jaana Kyyrä Lukesta.

Kyyrän mukaan nämä tilat yhä useammin teettävät osan töistä urakoitsijalla.

Palkatun työvoiman merkitys kasvaa

Muun yritystoiminnan parissa tiloilla teki töitä vuonna 2016 noin 23 000 henkilöä, joista noin puolet oli viljelijöitä tai yhtymien osakkaita. Palkattua työvoimaa muu yritystoiminta työllisti 7 600 ja perheenjäseniä yli 4 000. Muu yritystoiminta työllisti noin 20 prosenttia vähemmän henkilöitä vuonna 2016 kuin vuonna 2013.

Muussa yritystoiminnassa työskentelevien henkilöiden määrä on suurin Pohjanmaalla. Siellä muussa yritystoiminnassa työskentelee erityisesti palkattua työvoimaa enemmän kuin muilla alueilla.

Muu yritystoiminta työllisti noin 8 800 henkilötyövuotta. Vuodesta 2013 muun yritystoiminnan työn määrä on vähentynyt lähes 20 prosenttia. Palkattu työvoima teki töistä lähes yhtä suuren osuuden kuin viljelijät ja yhtymien osakkaat. Pienimmän osuuden tekivät perheenjäsenet.

Tietoja maatalous- ja puutarhayritysten muusta yritystoiminnasta kysyttiin tiloilta talvella 2016–2017 maatalouden rakennetutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä. Nyt julkaistavat tiedot ovat lopullisia.

Artikkeli Urakointi tuo lisätuloja monille maatiloille julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Sivut

Tilaa syöte Biolaakso syötteiden kerääjä - Biolaakson RSS-syötteet