Uutisten kerääjä

Forest sector comprised nearly 40% of Finland’s bioeconomy in 2017

Natural Resources Institute Finland -

The bioeconomy accounted for 16% of the output of the Finnish national economy and 12% of the value added in 2017. These figures have remained unchanged throughout this decade. Finland’s bioeconomy is strongly based on the forest sector, which makes up nearly 40% of the total output and value added. Contrary to recent years, employment in the bioeconomy sectors slightly increased in 2017.

According to preliminary data, the aggregate output of the bioeconomy sectors amounted to EUR 67.7 billion in 2017, and the value added totalled EUR 23.5 billion. Both of these indicators nominally increased by 5% from the year before, but, in real terms, the output and value added remained at the previous year’s level.

– Of the output, 62% was generated by the two main sectors in our bioeconomy: the forest sector and the food sector. The forest sector alone represented 38% of the total output, and this share has been relatively stable in recent years. With reference to value added, the proportion of the food and forest sectors increased to more than half, or 52% in 2017, says Martti Aarne, principal specialist at the Natural Resources Institute Finland (Luke).

According the Finnish Bioeconomy Strategy, drawn up in 2014, the objective is to push our bioeconomy output up to EUR 100 billion by 2025. To reach this goal, output needs to increase by 5% per year from now on.

Bioeconomy investments EUR 5.7 billion in 2017

Investments in the bioeconomy are currently at a relatively high level, creating opportunities for growth and diversification in the bioeconomy. In 2017, bioeconomy investments totalled EUR 5.7 billion, an increase of nearly one fifth from the previous five-year period in real terms. Investments in the food sector amounted to EUR 1.7 billion, of which agriculture accounted for two thirds. It was followed by the forest sector and renewable energy generation, each comprising EUR 1.3 billion.

More people employed in the bioeconomy

The falling trend in bioeconomy employment came to a halt in 2017. A total of 315 000 people were employed in bioeconomy sectors, a marginal increase of 1% from the preceding year. That corresponded to 12% of the total labour force in Finland. The employment improved especially in wood construction and various bioeconomy services. Agriculture employed the largest number of people (81 500), an increase of 1% compared to 2016.

– The output, value added and investments in the Finnish bioeconomy have significantly increased in the 2010s. However, this has not had a positive impact on employment figures, Martti Aarne says.

In 2017, some 11 100 fewer people were employed in the bioeconomy than in 2010.

Annual bioeconomy monitoring

Luke compiles most of the bioeconomy statistics in Finland. The annual development of the bioeconomy is monitored using indicators of the national accounts, produced by Statistics Finland. The two organisations are jointly in charge of developing the methodology and substance of Finnish bioeconomy calculations.

Artikkeli Forest sector comprised nearly 40% of Finland’s bioeconomy in 2017 julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Kyselytutkimus: Kunnat huomioivat hankinnoissa ravitsemuksen – muiden vastuullisuuskriteerien hyödyntäminen etenee varovasti

Motiva -

Valtaosa toimijoista käyttää julkisten elintarvikehankintojen kilpailutuksessa ravitsemukseen liittyviä vastuullisuuskriteereitä, kertoo Motivan tuore kyselytutkimus. Myös eläinten hyvinvointikriteerejä osataan painottaa hankinnoissa. Tämä vaikuttaa esimerkiksi kyselyn perusteella todettuun broilerin kotimaisuusasteen nousuun. Maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa kyselytutkimuksessa kartoitettiin kotimaisen ruuan käyttöastetta ja vastuullisuuskriteerien käyttöä kuntien ja valtion julkisissa elintarvikehankinnoissa.

Luonnonvarakeskus voitti 1. sijan nuorten luonnontieteilijöiden halutuimpana työpaikkana

Luonnonvarakeskus Luke -

Luke on luonnontieteellisen alan ammattilaisten halutuin työpaikka, käy ilmi Universumin vuoden 2018 Nuoret ammattilaiset -tutkimuksessa.

Tutkimuksessa haastateltiin helmi−elokuussa 2018 yhteensä 5185 suomalaista ammattilaista, jotka kertoivat näkemyksiään työnantajista ja työelämästä.

Luken pääjohtaja Johanna Buchert: ”Sijoitus osoittaa, että Luke on oikealla tiellä”

− Tämä on sanalla sanoen loistava uutinen! Luken pääjohtaja Johanna Buchert iloitsee.

− Ensimmäinen sija on kirkas osoitus siitä, että Luken tie on oikea. Olemme satsanneet kampusyhteistyöhön ja se näkyy nyt siinä, että nuorempi sukupolvi näkee Luken eteenpäin menevänä tutkimuslaitoksena, Buchert pohtii menestyksen reseptiä.

Työn merkityksellisyys ja työnantajan osoittama luottamus työntekijöihinsä ovat tutkimuksen mukaan entistä tärkeämpiä työntekijöille

Tutkimustuloksista käy ilmi, että eri alojen ammattilaiset kaipaavat uraltaan merkityksellisyyttä sekä tasapainoa työn ja vapaa-ajan välille. Tärkeimpinä työn ominaisuuksina olivat tutkimuksen mukaan monipuoliset työtehtävät, kilpailukykyinen palkkaus sekä työnantajan osoittama luottamus työntekijöitään kohtaan.

− Tämän vuoden tuloksissa näkyy mielenkiintoinen tasapainoilu kovien ja pehmeiden arvojen välillä. Toisaalta toiveissa korostuvat hyvä peruspalkkaus ja etenemismahdollisuudet, mutta eniten painoa annetaan monipuolisille työtehtäville ja hyvälle työilmapiirille, tutkimuksen toteuttaneen Universumin maajohtaja Mika Sallinen kertoo.

− Luke on ajan hermolla. Tulos on saavutettu #Yhdessäenemmän -hengessä yhteisvoimin kaikkien lukelaisten panoksella. Mitali kaulassa on hienoa suunnata tulevaisuuteen! Buchert kiittelee koko Luken väkeä kultaisesta sijasta.

 

Artikkeli Luonnonvarakeskus voitti 1. sijan nuorten luonnontieteilijöiden halutuimpana työpaikkana julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Luke’s Finnish Forest Sector Economic Outlook 2018–2019: Exports are booming, and felling reached a new record

Natural Resources Institute Finland -

The Finnish forest sector is enjoying a cyclical peak. The production and export volumes of forest industry products are growing, industrial roundwood fellings are increasing, stumpage prices are rising, and the operating profit in non-industrial private forestry is improving. This development is expected to slow down in 2019.

Exports of sawnwood to China in decline

The problems involving the availability of logs that limited the production of sawn goods at the beginning of the year have been resolved, and production in 2018 is expected to grow by a few per cent from the previous year. However, the export volume of sawnwood will not reach the previous year’s level. Sawnwood exports to China are in decline, while exports to other markets, such as North Africa, are up. High demand in many export countries will increase the average export price of sawn goods significantly from the year before.

The export price of sawnwood is expected to stabilise in 2019, while exports and production will grow slowly. The production and exports of plywood will increase in 2018 and 2019, whereas the average export price is not expected to change.

The pulp boom continues – the production and exports of paper and paperboard will increase

This year, the production of pulp will increase by 8 per cent, and its exports will increase by as much as 13 per cent. These high production and exports figures can be explained above all by the significant increase in production capacity resulting from the excellent market situation. The import and use restrictions imposed on recycled fibre in China also increase the demand for pulp.

“This year, the export price of pulp will be nearly one-fifth higher than last year. Production and exports are also expected to show a slight increase next year. However, the export price will decrease slightly from this year’s peak level”, says Matleena Kniivilä, senior scientist at the Natural Resources Institute Finland (Luke).

After a long slump, the production and exports of paper will increase this year. This is explained by decreases in the production capacity as a result of shutdowns in Europe and the competitive advantage obtained from the high price of pulp. In addition, the production and exports of paperboard continue their strong growth, as the export price increases. As a result of the positive development in the demand for and the price of end products, the profitability of the pulp and paper industry will reach a peak level this year and remain high next year

Demand for wood sets stumpage prices high

New investments in the forest industries increase the use of wood, and felling for Finnish markets will increase by 9 per cent this year to 68.3 million cubic metres. Imports of roundwood will also increase from last year.

The higher export prices of pine and spruce sawnwood and growing demand for sawmill chips will increase the average stumpage prices of softwood logs by 9–10 per cent. The increase in the production of pulp, paper and paperboard will increase the stumpage prices of pulpwood assortments by 8–11 per cent. In 2019, industrial roundwood fellings and the stumpage prices are expected to even out as a result of slower economic growth.

In terms of non-industrial private forestry, gross stumpage earnings will increase this year and next year to more than EUR 2 billion. The operating profit of non-industrial private forests is expected to be more than EUR 150 per hectare in 2018 and 2019.

The profitability of forest chips will improve

The prices of emissions rights have nearly tripled during the past year. This supports the competitiveness of forest chips, bark, and dust in heat production.

The use of forest chips is expected to increase by 3 per cent this year and by 2 per cent next year to 8.2 million cubic metres. The price of forest chips in 2018 is expected to remain at the previous year’s level, and to increase slightly next year. The consumption of wood pellets is expected to grow slightly this year and next year.

 

Artikkeli Luke’s Finnish Forest Sector Economic Outlook 2018–2019: Exports are booming, and felling reached a new record julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

YODA-työkalu auttaa haastavassa päätöksenteossa

Luonnonvarakeskus Luke -

Lukessa on kehitetty monitavoitteisessa ja osallistavassa päätöksenteossa auttava työkalu YODA (Your Own Decision Aid). Se soveltuu haastaviin päätöksentekotilanteisiin, kuten vaikkapa hakkuu-, suojelu- tai virkistyskohteiden valintaan. YODA ja sen asiantuntijat ovat Luken asiakkaiden käytössä.

– Helppokäyttöinen YODA sopii hyvin esimerkiksi maankäytön päätöksentekoon, mutta sitä voidaan käyttää myös monissa muissa monimutkaisissa valintatilanteissa, vaikkapa silloin, kun osallistujien tavoitteet ja näkemykset ovat ristiriidassa, kertoo Yodan kehittämisestä vastannut Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Mikko Kurttila.

Työkalua voidaan hyödyntää tutkimusmaailmassa esimerkiksi rahoitettavien tutkimusprojektien valinnassa. Luonnonvarojen käyttöä suunnittelevat organisaatiot voivat käyttää sitä esimerkiksi erilaisten strategioiden päivitykseen, strategisten toimenpiteiden sekä hakkuu-, suojelu- tai virkistyskohteiden valintaan. YODAlle sopivia valintatilanteita voisivat olla myös tietyn alueen tieverkoston kunnostuskohteiden valinta.

Apu luonnonvarasuunnitteluun ja maakuntakaavoitukseen

YODA auttaa esimerkiksi päätöksenteossa, jossa halutaan löytää vain yksi, tavoitteisiin parhaiten vastaava vaihtoehto.

– Esimerkiksi Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelussa Länsi- ja Itä-Lapissa haettiin vaihtoehtoa, joka samanaikaisesti huomioi sekä puuntuotannolliset tavoitteet, monimuotoisuuden suojelun sekä metsien virkistyskäytön. Lopputuloksena saatiin suunnittelun eri osapuolia parhaiten tyydyttävä luonnonvarasuunnitelma, toteaa Mikko Kurttila.

YODAa voidaan käyttää myös tilanteissa, joissa halutaan valita useiden projektien kokonaisuus eli projektisalkku, joka samanaikaisesti huomioi erilaiset tavoitteet ja rajoitteet.

– Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavoituksen yhteydessä valittiin kaavaan sijoitettavat turvetuotantoalueet. Tarkasteltavasta suo-alasta valittiin YODAn avulla tuotantoon parhaiten soveltuvat kohteet perustuen muun muassa niiden pinta-alaan ja turpeen energiapitoisuuteen, monimuotoisuuteen sekä turvetuotannon ennustettuihin ilmasto- ja vesistövaikutuksiin, kertoo EU:n rahoittamaa, LIFEPeatLandUse-hanketta johtanut professori Anne Tolvanen Lukesta.

– Lopullinen aluevalinta tehtiin asiantuntijoiden vetämissä työpajoissa, joihin osallistui useiden eri sidosryhmien edustajia. YODA sai paljon positiivista palautetta sen helppokäyttöisyydestä ja selkeydestä, Tolvanen lisää tyytyväisenä.

Kuinka alkuun Yodan kanssa?

YODAn käytön lähtötilanteessa määritetään eri päätösvaihtoehdot (projektit) sekä niiden ominaisuudet tai niiden aiheuttamat vaikutukset. Vaikutuksia voidaan arvioida esimerkiksi erilaisten ennustelaskelmien avulla, kuten LIFEPeatLandUse-hankkeessa tehtiin.

Myös asiantuntija-arviointiin perustuvan numeerisen aineiston hyödyntäminen on mahdollista. Tiedot päätösvaihtoehdoista ja muuttujista tallennetaan YODAn tietokantaan. Tämän jälkeen päätöksentekoon osallistuvat tahot voivat antaa vaihtoehdoista omat näkemyksensä joko työpajojen yhteydessä tai suoraan YODA-sovelluksessa netin kautta.

Artikkeli YODA-työkalu auttaa haastavassa päätöksenteossa julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Läntisessä Suomessa aloitetaan ensi vuonna tehostettu susikannan seuranta, mediatilaisuuden nauhoite katsottavissa

Luonnonvarakeskus Luke -

Syksyn 2018 budjettiriihessä on myönnetty lisärahoitus läntisen Suomen susikannan seurantaan. Rahoitus on käytettävissä vuoden 2019 alusta alkaen, ja se mahdollistaa muun muassa alueella liikkuvien susien seurannan pannoitusten avulla. Pannoitukset kaavaillaan toteutettavaksi kevättalvella 2019.

Pannoituksia ja niihin liittyviä epävarmuustekijöitä on käsitelty sidosryhmätilaisuuksissa. Valtaosassa Länsi-Suomea maanomistuksesta on pilkkoutunut, mikä muodostaa haasteen liikkumis- ja metsästyslupien saamiselle pannoituksen kannalta riittävän laajalta alueelta. Suomen riistakeskus ja Luke selvittävät parhaillaan, saadaanko lupia, ja lopputulos tulee vaikuttamaan merkittävästi projektin etenemiseen. Lupaprosessin tuloksesta kerrotaan, kun se on saatu päätökseen. Pannoituksen onnistuminen edellyttää myös riittävän kattavaa ja paksua lumipeitettä.

Medialle järjestettiin tiedotustilaisuus Seinäjoella 8.10.2018.

  • Tilaisuuden avaus ja Luonnonvarakeskuksen puheenvuoro, viranomaispalveluiden ohjelmapäällikkö Sirpa Thessler, Luonnonvarakeskus (Luke
  • Läntisen Suomen susien pannoitukset, mitä pannoitusten onnistuminen edellyttää ja mitä epävarmuustekijöitä niihin liittyy, tutkimusprofessori Ilpo Kojola, Luke
  • Pannoitusten hyödyt, riistapäällikkö Mikael Luoma, Suomen riistakeskus
  • Median kysymykset

Tilaisuus on katsottavissa Luken YouTube-kanavalta, kolme ohjelman mukaista esitystä ja kysymysosuus ovat videolla omina osioinaan peräkkäin. Voit myös valita haluamasi esityksen klikkamalla alla olevan videokuvan vasemmassa ylänurkassa olevaa ikonia (kolme valkoista viivaa alekkain + 1/4).

Susien seurantaan myönnetyn lisärahoituksen taustalla on susikannan painopisteen siirtyminen Länsi-Suomeen. Susien merkinnän tavoitteena on muun muassa koirien ja muiden kotieläinten suojaaminen sekä seuranta- ja tutkimustiedon keruu läntisen Suomen kannanhoitoalueella elävistä susista. Luke (RKTL vuoteen 2015) on varustanut lähetinpannalla 182 sutta vuosina 1998–2018, mutta vain muutama yksilö on pannoitettu Länsi-Suomessa.

Artikkeli Läntisessä Suomessa aloitetaan ensi vuonna tehostettu susikannan seuranta, mediatilaisuuden nauhoite katsottavissa julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

FoodAfrica’s final report shows remarkable impact on food security in six African countries

Natural Resources Institute Finland -

After six years of hard work towards better food security in Africa, Luke-coordinated FoodAfrica programme comes to an end this autumn. The programme’s final report and a policy brief were published in a World Food Day Seminar in Helsinki last Wednesday.

FoodAfrica has been a unique programme for development cooperation. Mainly funded byt the Ministry of Foreign Affairs of Finland, the Programme has increased food security in six African countries by multidisciplinary research and capacity building.

The last two years have been dedicated to dissemination and bringing the research-based knowledge in people’s everyday life and political decision making.

FoodAfrica has, for example:

  • trained almost 20,000 farmers in sustainable farming
  • had positive influence on food security of over 300,000 people
  • trained 18 doctoral students and 18 master’s students

Based on the research, the farmers in target markets, for example:

  • decrease the risk of aflatoxin contaminations in maize by 80%
  • multiply milk production and profit by cross-breeding and effective and climate-friendly farming methods
  • get better yields with better nutritional value by improving the soil
  • improve the nutrition of mothers and children by increasing knowledge of local wild foods

Read more about FoodAfrica’s impact on the final report.

FoodAfrica created impact throughout the food value-chain. Image: Tiina Sileoni.

The work of the FoodAfrica programme was targeted at six West- and East-African coutries: Benin, Cameroon, Ghana, Kenya, Senegal, and Uganda. Its cross-cutting themes included, for example, mitigating and adapting to climate change and improving gender equality in agricultural communities.

In addition to Natural Resources Institute Finland, the partners of FoodAfrica included the University of Helsinki, HAMK University of Applied Sciences, Bioversity International, International Food Policy Research Institute, International Livestock Research Institute, and World Agroforestry Centre.

Artikkeli FoodAfrica’s final report shows remarkable impact on food security in six African countries julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Suomelle on julkistettu muovitiekartta – uusien ratkaisujen kokonaiskestävyys on pystyttävä osoittamaan

Luonnonvarakeskus Luke -

Muovitiekartta etsii vaihtoehtoja muovin korvaamiseksi uusituvilla raaka-aineilla sekä selvittää kohteita, joissa muovin korvaaminen ei ole mahdollista. Luonnonvarakeskus (Luke) on mukana ”talkoissa” arvioimassa uusien pakkausratkaisujen kokonaiskestävyyttä sekä kehittämässä uudenlaisia pakkausmateriaaleja elintarviketuotteiden ja metsäteollisuuden sivuvirroista. Tänään julkaistun muovitiekartan on laatinut ympäristöministeriön asettama laaja yhteistyöryhmä.

Viimeisen 50 vuoden aikana muovien käyttö on globaalisti monikymmenkertaistunut. Arvioiden mukaan seuraavan 20 vuoden aikana muovien käyttö tulee vähintään kaksinkertaistumaan. Muoviroskan kertyminen luontoon on saatava loppumaan.

Muovin käyttöön, käytöstä poistoon ja kierrätykseen liittyy vakavia haasteita

Muovin hyötyjen ja haittojen puntaroiminen on tärkeää.

– Ruokahävikin aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat suuremmat kuin elintarvikepakkausten tuotannon ja jätehuollon aiheuttama kuormitus. Ympäristön kuormituksen kannalta on tärkeämpää, että pakkaus suojaa tuotetta hyvin ja että se on helposti toimitettavissa jätehuoltoon ja kierrätykseen – ja että pakkaukset myös päätyvät sinne, toteaa erikoistutkija, asiakaspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri Lukesta.

Kevyet, muovattavat ja hyvin kestävät erilaiset muovipakkauslaminaatit ovat siis useimmiten hyviä ratkaisuja tiettyjen vaativien elintarvikkeiden pakkaamiseen muovin antaman suorituskyvyn vuoksi.

Haasteita on kuitenkin paljon muovin kuluttajakäytössä sekä sen käytöstä poistamisessa. Tarvitaan toimia, joilla vähennetään muovijätteen ja -roskan aiheuttamia haittoja, edistetään muovin talteenottoa, kierrätystä sekä parempaa tuotesuunnittelua, luodaan edellytyksiä kiertotalouden innovaatioille ja investoinneille sekä vähennetään riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista lisäämällä korvaavia, biopohjaisia ja biohajoavia ratkaisuja. Konkreettiset toimet on ryhmitelty kymmenen eri tavoitteen alle (kuva).

Luken osaamiselle kysyntää – kestävyyden tarkastelua ei voi kyllin korostaa

Kertakäyttömuoveja ja osin myös ruokapakkauksia tullaan yhä enemmän korvaamaan biopohjaisilla ratkaisuilla ja biomuoveilla.  Kertakäyttömuoveissa biopohjaisten ratkaisujen tulisi olla myös biohajoavia.

– Biopohjaiset ratkaisut voivat perustua esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen, erityisesti puusta erotettavissa oleva hemiselluloosa ja mikrobien tuottamat polyesterit (polyhydroksialkanoaatit, PHA) ovat houkuttelevia mahdollisuuksia tiettyihin pakkaussovelluksiin.  Ne ovat myös sekä biopohjaisia että biohajoavia, kertoo tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi Lukesta.

Kokonaiskestävyys on välttämätön edellytys uusien ratkaisujen suorituskyvyn ohella niiden käyttöön ottamiseksi.

– Ekologisen kestävyyden arviointi edellyttää teollisen ekologian ja elinkaarilaskentamallinnuksen tieteellistä osaamista. Luke on jatkossakin selvittämässä pakkausvaihtoehtojen ekologista kestävyyttä, muoviroskaantumisen aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja, niiden vähentämismahdollisuuksia sekä integrointimahdollisuuksia osaksi kokonaiskestävyyden arviointia. Korvaavien materiaalien osalta kokonaiskestävyyden arviointia edellyttää myös keväällä julkaistu Euroopan muovistrategia, Katajajuuri kertoo.

Luken tutkijat arvioivat parhaillaan erilaisten pakkausvaihtoehtojen ympäristövaikutuksia elinkaariarviointia (LCA) hyödyntäen.

Lukessa kokonaiskestävyyttä painotetaan muun muassa siten, että muovin ja muiden vaihtoehtoisten pakkausmateriaalien vaikutuksia arvioidaan monipuolisesti. Esimerkkeinä kuluttajien roolin tunnistaminen muutoksessa, ja myös päätöksenteon vaikutusten ennalta-arviointi.

Muovitiekartta luovutettiin ministeri Kimmo Tiilikaiselle

Muovitiekarttaan on koottu yli sadan ehdotuksen joukosta keskeisiä toimia muovien aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi. Muovitiekartan toimille on nimetty jo valmiiksi joukko toteuttajatahoja ja yhteistyökumppaneita, mutta myös uudet kumppanit ja toteuttajat ovat tervetulleita.

Tiekartan laati ympäristöministeriön asettama yhteistyöryhmä, jonka työtä tuki asiantuntijasihteeristö. Työryhmässä ja sihteeristössä oli edustajia ministeriöistä, järjestöistä ja elinkeinoelämästä ja tutkimuslaitoksista. Luken edustajana sihteeristössä toimi Juha-Matti Katajajuuri. Tiekartan valmisteluun osallistui verkkokeskustelussa myös suuri joukko sidosryhmiä ja kansalaisia.

Yhteistyöryhmä luovutti työnsä tulokset ministeri Kimmo Tiilikaiselle 16.10.2018.

 

Artikkeli Suomelle on julkistettu muovitiekartta – uusien ratkaisujen kokonaiskestävyys on pystyttävä osoittamaan julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

DEEP Water Well-being Challenge seeks new innovations for blue services

Natural Resources Institute Finland -

To promote water-based well-being, the BlueNordic project, Natural Resources Institute Finland (Luke) and Helsinki Think Company, in collaboration with Finnish Environment Institute (SYKE) and Helsinki Institute of Sustainability Science (HELSUS), are introducing DEEP – Water Well-being Challenge.

Following our challenge for more sustainable use of the Baltic Sea in February, DEEP is now all about blue services. Consisting of two separate challenges, DEEP brings together academics from multiple disciplines and actors from the public, private, and third sector to co-create solutions for well-being and sustainable business from lakes, rivers or the Baltic Sea.

Time: 16 November at 5 pm – 18 November at 2 pm

Venue: Think Corner, Yliopistonkatu 4, Helsinki

Applications: by 23 October here

The challenges

Challenge 1: Blue services focuses on sustainable new services and business concepts for enhancing human well-being based on water/aquatic environments. Apply on your own or with your 2–5 person team and bring your pre-existing idea. We are looking for solutions for services ranging from everyday life to recreation, education and care.

Challenge 2: Blue access is all about envisioning policies and planning models to tackle the issue of accessibility, taking into account the principles of sustainability. Apply on your own and we will build a team for you. All you need is a passion for increasing the citizens’ accessibility to water environment. In this challenge, you will work together to reform the policies and planning in the use of water environment. Your solutions can revolve around any of the following themes: 1) Care & Social Inclusion 2) Education 3) Housing & Work 4) Recreation & Tourism.

What is in it for the teams?

DEEP – Water Well-being Challenge is aimed for all innovators: students, entrepreneurs and service providers as well as those with business prospects related to blue well-being. We support all teams with tailored mentoring from dedicated content experts sourced from our networks. Furthermore, DEEP is an excellent forum for networking and building capital to make real impact.

But there’s even more to it:

The best three teams of the Blue Services challenge will be granted prizes of 1,500, 1,000 and 500 euros respectively.

Blue Access challenge teams have a chance of getting their solution published in the Water and Well-being: Streams in Research and Practices publication conducted by BlueNordic researchers.

Questions?

Please contact the organising team members on the right-side column.

 

Artikkeli DEEP Water Well-being Challenge seeks new innovations for blue services julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Metsäsektorin osuus lähes 40 prosenttia Suomen biotaloudesta vuonna 2017

Luonnonvarakeskus Luke -

Biotalouden osuus Suomen kansantalouden tuotoksesta oli 16 prosenttia ja arvonlisäyksestä 12 prosenttia vuonna 2017. Nämä osuudet ovat pysyneet muuttumattomina kuluvalla vuosikymmenellä. Suomen biotalous perustuu edelleen vahvasti metsäsektoriin, jonka osuus on lähes 40 prosenttia koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisäyksestä. Lähihistoriasta poiketen biotalouden työllisten lukumäärä lisääntyi hieman vuonna 2017.

Vuoden 2017 ennakkotietojen mukaan biotalouden toimialojen yhteenlaskettu tuotos oli 67,7 miljardia euroa ja niiden tuottama arvonlisäys 23,5 miljardia euroa. Vaikka molemmat kasvoivat nimellisesti viisi prosenttia edellisvuodesta, reaalisesti sekä tuotos että arvonlisäys jäivät edellisvuoden tasolle.

– Tuotoksesta 62 prosenttia syntyi biotalouden kahdella päätoimialalla, eli metsäsektorilla ja elintarvikesektorilla. Metsäsektori yksin edusti 38 prosenttia koko biotalouden tuotoksesta, eikä osuus ole viime vuosina merkittävästi muuttunut. Myös arvonlisäyksestä elintarvike- ja metsäsektoreiden osuus nousi yli puoleen eli 52 prosenttiin vuonna 2017, kertoo johtava asiantuntija Martti Aarne Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

 

Biotalouteen investoidaan rivakasti

Suomen biotalousstrategiassa vuodelta 2014 on asetettu tavoitteeksi biotalouden tuotoksen kasvattaminen sataan miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyttäisi, että biotalouden tuotos kasvaisi jatkossa viiden prosentin vuosivauhdilla.

Biotalouteen kuitenkin investoidaan rivakkaa tahtia, mikä luo edellytyksiä kasvulle ja biotalouden rakenteen monipuolistamiselle lähivuosina. Vuonna 2017 biotalouden investoinnit olivat 5,7 miljardia euroa, missä oli reaalikasvua lähes viidennes edeltävään viisivuotiskauteen verrattuna. Elintarvikesektori investoi 1,7 miljardin euron arvosta, mistä maatalouteen meni kaksi kolmasosaa. Seuraavina tulivat metsäsektori ja uusiutuvan energian tuotanto, molemmat 1,3 miljardia euroa.

Biotaloudessa työskenteli entistä useampi

Aikaisemmista vuosista poiketen biotalouden työllisten lukumäärä lisääntyi hieman vuonna 2017, lisäystä oli yksi prosentti edellisvuodesta. Biotalouden toimialat työllistivät yhteensä 315 000 henkilöä, mikä vastaa 12 prosenttia työllisten kokonaismäärästä. Eniten työllisyys koheni puurakentamisessa ja biotalouden palveluissa. Yksittäisistä biotalouden toimialoista suurin työllistäjä oli maatalous, jossa työskenteli 81 500 henkilöä, lisäystä oli yksi prosentti.

– Biotalouden tuotos, arvonlisäys ja investoinnit ovat kasvaneet merkittävästi 2010-luvulla. Biotalouden työllisyyteen tällä ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta, toteaa Martti Aarne.

Vuonna 2017 biotalous työllisti 11 100 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2010.

Biotaloutta seurataan toimialoittain

Valtaosan Suomen biotalouden perustilastoista laatii Luonnonvarakeskus. Biotalouden toimialojen merkitystä toimialoittain seurataan Tilastokeskuksen mittaristolla, joka perustuu kansantalouden tilinpitoon. Luonnonvarakeskus ja Tilastokeskus kehittävät yhteistyössä biotalouslaskelmien tietosisältöä ja menetelmiä.

Artikkeli Metsäsektorin osuus lähes 40 prosenttia Suomen biotaloudesta vuonna 2017 julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Pohjatroolauksen globaali jalanjälki on uuden tutkimuksen mukaan aiempaa arvioitua pienempi

Luonnonvarakeskus Luke -

Reilu neljäsosa maailman merien kalansaaliista pyydystetään pohjatrooleilla. Pohjatroolilla pyydettävistä lajeista meille suomalaisille ovat tuttuja muun muassa turskakalat, kampelat ja katkaravut. Uuden kansainvälisen tutkimuksen mukaan pohjatroolauksen jalanjälki on aikaisemmissa tutkimuksissa selkeästi yliarvioitu.

Pohjatroolauksen jalanjälki selvitettiin satelliittipaikannustiedon avulla

Kun troolia vedetään meren pohjaa pitkin, trooli jättää pohjaan jäljen. Pohjatroolauksen jalanjäljellä tarkoitetaan sitä osaa merenpohjasta, johon troolaus kohdistuu.

Pohjatroolauksen jalanjälki on useissa aikaisemmissa tutkimuksissa yliarvioitu, käy ilmi 8.10. kansainvälisesti merkittävässä tiedelehdessä ”Proceedings of the National Academy of Sciences” julkaistusta tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan troolaus on huomattavan keskittynyttä; troolarit vetävät troolejaan usein vain tietyillä alueilla. Suuri osa merenpohjasta ei ole lainkaan troolauksen kohteena.

Luotettavia tutkimustuloksia pohjatroolauksen jalanjäljestä on aikaisemmin ollut vähän, koska tarkkaa paikkatietoa troolareista ei ole ollut käytössä. Nyt tehdyssä tutkimuksessa käytettiin troolareilta saatua satelliittipaikannustietoa, jonka avulla voitiin tarkasti selvittää, missä troolausta oli tapahtunut.

Jalanjäljessä suuria alueellisia eroja

Pohjatroolauksen jalanjäljen alueelliset erot olivat tutkimuksen mukaan erittäin suuria. Pohjatroolaus kattoi monilla alueilla alle 10 prosenttia troolausalueista, mutta joillakin Euroopan merillä jalanjälki oli yli 50 prosenttia. Suurin jalanjälki oli Adrianmerellä, missä 81 prosenttia potentiaalisesta pyyntialueesta oli troolattu. Myös Pohjanmerellä troolaus oli intensiivistä. Valitettavasti eteläisen Itämeren turskatroolausta ei saatu mukaan tutkimukseen. Tiedetään kuitenkin, että viime vuosina troolaus on ollut siellä melko vähäistä Itämeren turskakannan huonon tilan vuoksi.

Uuden tutkimuksen perusteella voitiin myös todeta, että niillä pyyntialueilla, joissa troolipyynnin jalanjälki oli alle 20 prosenttia, pyynti oli lähes poikkeuksetta kestävällä tasolla. Mitä suurempi jalanjälki oli, sitä varmemmin troolipyynti ei ollut kestävällä tasolla.

Pohjatroolauksen ekologiset vaikutukset riippuvat troolauksen jalanjäljen suuruudesta ja pohjaekosysteemin luonteesta

Kun pohjatroolia vedetään meren pohjaa pitkin, se vaikuttaa tavalla tai toisella troolin vetoalueella eläviin eliöihin. Vaikutukset riippuvat pohjaekosysteemin rakenteesta ja troolin aiheuttamasta häiriöstä. Troolauksen ekologiset vaikutukset riippuvat ensisijaisesti kuitenkin siitä, miten laaja-alaista pohjatroolaus on eli miten suuren osan pyyntialueista troolaus kattaa. Siksi on ensiarvoisen tärkeää tuntea troolauksen jalanjälki.

Puomitroolaus on yksi pohjatroolauksen muodoista. Puomitroolia käytetään muun muassa kampeloiden pyynnissä Englannin rannikkovesissä. Kuva Jan Hiddink / Bangor University Kyseessä on tähän asti laajin tutkimus, mutta lisätietoja tarvitaan

Nyt tehty tutkimus on laajin ja kattavin koskaan aiheesta tehty työ. Tutkimuksessa oli mukana 57 tutkijaa 22 eri maasta ja tutkimus tehtiin 24 erilaisella troolausalueella. Tästä huolimatta huomattava osa maailman troolausalueista ei ollut mukana analyysissa. Tämä johtuu siitä, että näiltä alueilta ei ollut saatavissa tarkkaa paikkatietoa troolareiden sijainnista. Kaakkois-Aasia on yksi tällainen alue. Nämä alueet yritetään saada mukaan seuraavaan tutkimukseen.

Artikkeli Pohjatroolauksen globaali jalanjälki on uuden tutkimuksen mukaan aiempaa arvioitua pienempi julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Sivut

Tilaa syöte Biolaakso syötteiden kerääjä