Biolaakson RSS-syötteet

Kyselytutkimus: Kunnat huomioivat hankinnoissa ravitsemuksen – muiden vastuullisuuskriteerien hyödyntäminen etenee varovasti

Motiva -

Valtaosa toimijoista käyttää julkisten elintarvikehankintojen kilpailutuksessa ravitsemukseen liittyviä vastuullisuuskriteereitä, kertoo Motivan tuore kyselytutkimus. Myös eläinten hyvinvointikriteerejä osataan painottaa hankinnoissa. Tämä vaikuttaa esimerkiksi kyselyn perusteella todettuun broilerin kotimaisuusasteen nousuun. Maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa kyselytutkimuksessa kartoitettiin kotimaisen ruuan käyttöastetta ja vastuullisuuskriteerien käyttöä kuntien ja valtion julkisissa elintarvikehankinnoissa.

Luonnonvarakeskus voitti 1. sijan nuorten luonnontieteilijöiden halutuimpana työpaikkana

Luonnonvarakeskus Luke -

Luke on luonnontieteellisen alan ammattilaisten halutuin työpaikka, käy ilmi Universumin vuoden 2018 Nuoret ammattilaiset -tutkimuksessa.

Tutkimuksessa haastateltiin helmi−elokuussa 2018 yhteensä 5185 suomalaista ammattilaista, jotka kertoivat näkemyksiään työnantajista ja työelämästä.

Luken pääjohtaja Johanna Buchert: ”Sijoitus osoittaa, että Luke on oikealla tiellä”

− Tämä on sanalla sanoen loistava uutinen! Luken pääjohtaja Johanna Buchert iloitsee.

− Ensimmäinen sija on kirkas osoitus siitä, että Luken tie on oikea. Olemme satsanneet kampusyhteistyöhön ja se näkyy nyt siinä, että nuorempi sukupolvi näkee Luken eteenpäin menevänä tutkimuslaitoksena, Buchert pohtii menestyksen reseptiä.

Työn merkityksellisyys ja työnantajan osoittama luottamus työntekijöihinsä ovat tutkimuksen mukaan entistä tärkeämpiä työntekijöille

Tutkimustuloksista käy ilmi, että eri alojen ammattilaiset kaipaavat uraltaan merkityksellisyyttä sekä tasapainoa työn ja vapaa-ajan välille. Tärkeimpinä työn ominaisuuksina olivat tutkimuksen mukaan monipuoliset työtehtävät, kilpailukykyinen palkkaus sekä työnantajan osoittama luottamus työntekijöitään kohtaan.

− Tämän vuoden tuloksissa näkyy mielenkiintoinen tasapainoilu kovien ja pehmeiden arvojen välillä. Toisaalta toiveissa korostuvat hyvä peruspalkkaus ja etenemismahdollisuudet, mutta eniten painoa annetaan monipuolisille työtehtäville ja hyvälle työilmapiirille, tutkimuksen toteuttaneen Universumin maajohtaja Mika Sallinen kertoo.

− Luke on ajan hermolla. Tulos on saavutettu #Yhdessäenemmän -hengessä yhteisvoimin kaikkien lukelaisten panoksella. Mitali kaulassa on hienoa suunnata tulevaisuuteen! Buchert kiittelee koko Luken väkeä kultaisesta sijasta.

 

Artikkeli Luonnonvarakeskus voitti 1. sijan nuorten luonnontieteilijöiden halutuimpana työpaikkana julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

YODA-työkalu auttaa haastavassa päätöksenteossa

Luonnonvarakeskus Luke -

Lukessa on kehitetty monitavoitteisessa ja osallistavassa päätöksenteossa auttava työkalu YODA (Your Own Decision Aid). Se soveltuu haastaviin päätöksentekotilanteisiin, kuten vaikkapa hakkuu-, suojelu- tai virkistyskohteiden valintaan. YODA ja sen asiantuntijat ovat Luken asiakkaiden käytössä.

– Helppokäyttöinen YODA sopii hyvin esimerkiksi maankäytön päätöksentekoon, mutta sitä voidaan käyttää myös monissa muissa monimutkaisissa valintatilanteissa, vaikkapa silloin, kun osallistujien tavoitteet ja näkemykset ovat ristiriidassa, kertoo Yodan kehittämisestä vastannut Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Mikko Kurttila.

Työkalua voidaan hyödyntää tutkimusmaailmassa esimerkiksi rahoitettavien tutkimusprojektien valinnassa. Luonnonvarojen käyttöä suunnittelevat organisaatiot voivat käyttää sitä esimerkiksi erilaisten strategioiden päivitykseen, strategisten toimenpiteiden sekä hakkuu-, suojelu- tai virkistyskohteiden valintaan. YODAlle sopivia valintatilanteita voisivat olla myös tietyn alueen tieverkoston kunnostuskohteiden valinta.

Apu luonnonvarasuunnitteluun ja maakuntakaavoitukseen

YODA auttaa esimerkiksi päätöksenteossa, jossa halutaan löytää vain yksi, tavoitteisiin parhaiten vastaava vaihtoehto.

– Esimerkiksi Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelussa Länsi- ja Itä-Lapissa haettiin vaihtoehtoa, joka samanaikaisesti huomioi sekä puuntuotannolliset tavoitteet, monimuotoisuuden suojelun sekä metsien virkistyskäytön. Lopputuloksena saatiin suunnittelun eri osapuolia parhaiten tyydyttävä luonnonvarasuunnitelma, toteaa Mikko Kurttila.

YODAa voidaan käyttää myös tilanteissa, joissa halutaan valita useiden projektien kokonaisuus eli projektisalkku, joka samanaikaisesti huomioi erilaiset tavoitteet ja rajoitteet.

– Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavoituksen yhteydessä valittiin kaavaan sijoitettavat turvetuotantoalueet. Tarkasteltavasta suo-alasta valittiin YODAn avulla tuotantoon parhaiten soveltuvat kohteet perustuen muun muassa niiden pinta-alaan ja turpeen energiapitoisuuteen, monimuotoisuuteen sekä turvetuotannon ennustettuihin ilmasto- ja vesistövaikutuksiin, kertoo EU:n rahoittamaa, LIFEPeatLandUse-hanketta johtanut professori Anne Tolvanen Lukesta.

– Lopullinen aluevalinta tehtiin asiantuntijoiden vetämissä työpajoissa, joihin osallistui useiden eri sidosryhmien edustajia. YODA sai paljon positiivista palautetta sen helppokäyttöisyydestä ja selkeydestä, Tolvanen lisää tyytyväisenä.

Kuinka alkuun Yodan kanssa?

YODAn käytön lähtötilanteessa määritetään eri päätösvaihtoehdot (projektit) sekä niiden ominaisuudet tai niiden aiheuttamat vaikutukset. Vaikutuksia voidaan arvioida esimerkiksi erilaisten ennustelaskelmien avulla, kuten LIFEPeatLandUse-hankkeessa tehtiin.

Myös asiantuntija-arviointiin perustuvan numeerisen aineiston hyödyntäminen on mahdollista. Tiedot päätösvaihtoehdoista ja muuttujista tallennetaan YODAn tietokantaan. Tämän jälkeen päätöksentekoon osallistuvat tahot voivat antaa vaihtoehdoista omat näkemyksensä joko työpajojen yhteydessä tai suoraan YODA-sovelluksessa netin kautta.

Artikkeli YODA-työkalu auttaa haastavassa päätöksenteossa julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Läntisessä Suomessa aloitetaan ensi vuonna tehostettu susikannan seuranta, mediatilaisuuden nauhoite katsottavissa

Luonnonvarakeskus Luke -

Syksyn 2018 budjettiriihessä on myönnetty lisärahoitus läntisen Suomen susikannan seurantaan. Rahoitus on käytettävissä vuoden 2019 alusta alkaen, ja se mahdollistaa muun muassa alueella liikkuvien susien seurannan pannoitusten avulla. Pannoitukset kaavaillaan toteutettavaksi kevättalvella 2019.

Pannoituksia ja niihin liittyviä epävarmuustekijöitä on käsitelty sidosryhmätilaisuuksissa. Valtaosassa Länsi-Suomea maanomistuksesta on pilkkoutunut, mikä muodostaa haasteen liikkumis- ja metsästyslupien saamiselle pannoituksen kannalta riittävän laajalta alueelta. Suomen riistakeskus ja Luke selvittävät parhaillaan, saadaanko lupia, ja lopputulos tulee vaikuttamaan merkittävästi projektin etenemiseen. Lupaprosessin tuloksesta kerrotaan, kun se on saatu päätökseen. Pannoituksen onnistuminen edellyttää myös riittävän kattavaa ja paksua lumipeitettä.

Medialle järjestettiin tiedotustilaisuus Seinäjoella 8.10.2018.

  • Tilaisuuden avaus ja Luonnonvarakeskuksen puheenvuoro, viranomaispalveluiden ohjelmapäällikkö Sirpa Thessler, Luonnonvarakeskus (Luke
  • Läntisen Suomen susien pannoitukset, mitä pannoitusten onnistuminen edellyttää ja mitä epävarmuustekijöitä niihin liittyy, tutkimusprofessori Ilpo Kojola, Luke
  • Pannoitusten hyödyt, riistapäällikkö Mikael Luoma, Suomen riistakeskus
  • Median kysymykset

Tilaisuus on katsottavissa Luken YouTube-kanavalta, kolme ohjelman mukaista esitystä ja kysymysosuus ovat videolla omina osioinaan peräkkäin. Voit myös valita haluamasi esityksen klikkamalla alla olevan videokuvan vasemmassa ylänurkassa olevaa ikonia (kolme valkoista viivaa alekkain + 1/4).

Susien seurantaan myönnetyn lisärahoituksen taustalla on susikannan painopisteen siirtyminen Länsi-Suomeen. Susien merkinnän tavoitteena on muun muassa koirien ja muiden kotieläinten suojaaminen sekä seuranta- ja tutkimustiedon keruu läntisen Suomen kannanhoitoalueella elävistä susista. Luke (RKTL vuoteen 2015) on varustanut lähetinpannalla 182 sutta vuosina 1998–2018, mutta vain muutama yksilö on pannoitettu Länsi-Suomessa.

Artikkeli Läntisessä Suomessa aloitetaan ensi vuonna tehostettu susikannan seuranta, mediatilaisuuden nauhoite katsottavissa julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Suomelle on julkistettu muovitiekartta – uusien ratkaisujen kokonaiskestävyys on pystyttävä osoittamaan

Luonnonvarakeskus Luke -

Muovitiekartta etsii vaihtoehtoja muovin korvaamiseksi uusituvilla raaka-aineilla sekä selvittää kohteita, joissa muovin korvaaminen ei ole mahdollista. Luonnonvarakeskus (Luke) on mukana ”talkoissa” arvioimassa uusien pakkausratkaisujen kokonaiskestävyyttä sekä kehittämässä uudenlaisia pakkausmateriaaleja elintarviketuotteiden ja metsäteollisuuden sivuvirroista. Tänään julkaistun muovitiekartan on laatinut ympäristöministeriön asettama laaja yhteistyöryhmä.

Viimeisen 50 vuoden aikana muovien käyttö on globaalisti monikymmenkertaistunut. Arvioiden mukaan seuraavan 20 vuoden aikana muovien käyttö tulee vähintään kaksinkertaistumaan. Muoviroskan kertyminen luontoon on saatava loppumaan.

Muovin käyttöön, käytöstä poistoon ja kierrätykseen liittyy vakavia haasteita

Muovin hyötyjen ja haittojen puntaroiminen on tärkeää.

– Ruokahävikin aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat suuremmat kuin elintarvikepakkausten tuotannon ja jätehuollon aiheuttama kuormitus. Ympäristön kuormituksen kannalta on tärkeämpää, että pakkaus suojaa tuotetta hyvin ja että se on helposti toimitettavissa jätehuoltoon ja kierrätykseen – ja että pakkaukset myös päätyvät sinne, toteaa erikoistutkija, asiakaspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri Lukesta.

Kevyet, muovattavat ja hyvin kestävät erilaiset muovipakkauslaminaatit ovat siis useimmiten hyviä ratkaisuja tiettyjen vaativien elintarvikkeiden pakkaamiseen muovin antaman suorituskyvyn vuoksi.

Haasteita on kuitenkin paljon muovin kuluttajakäytössä sekä sen käytöstä poistamisessa. Tarvitaan toimia, joilla vähennetään muovijätteen ja -roskan aiheuttamia haittoja, edistetään muovin talteenottoa, kierrätystä sekä parempaa tuotesuunnittelua, luodaan edellytyksiä kiertotalouden innovaatioille ja investoinneille sekä vähennetään riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista lisäämällä korvaavia, biopohjaisia ja biohajoavia ratkaisuja. Konkreettiset toimet on ryhmitelty kymmenen eri tavoitteen alle (kuva).

Luken osaamiselle kysyntää – kestävyyden tarkastelua ei voi kyllin korostaa

Kertakäyttömuoveja ja osin myös ruokapakkauksia tullaan yhä enemmän korvaamaan biopohjaisilla ratkaisuilla ja biomuoveilla.  Kertakäyttömuoveissa biopohjaisten ratkaisujen tulisi olla myös biohajoavia.

– Biopohjaiset ratkaisut voivat perustua esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen, erityisesti puusta erotettavissa oleva hemiselluloosa ja mikrobien tuottamat polyesterit (polyhydroksialkanoaatit, PHA) ovat houkuttelevia mahdollisuuksia tiettyihin pakkaussovelluksiin.  Ne ovat myös sekä biopohjaisia että biohajoavia, kertoo tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi Lukesta.

Kokonaiskestävyys on välttämätön edellytys uusien ratkaisujen suorituskyvyn ohella niiden käyttöön ottamiseksi.

– Ekologisen kestävyyden arviointi edellyttää teollisen ekologian ja elinkaarilaskentamallinnuksen tieteellistä osaamista. Luke on jatkossakin selvittämässä pakkausvaihtoehtojen ekologista kestävyyttä, muoviroskaantumisen aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja, niiden vähentämismahdollisuuksia sekä integrointimahdollisuuksia osaksi kokonaiskestävyyden arviointia. Korvaavien materiaalien osalta kokonaiskestävyyden arviointia edellyttää myös keväällä julkaistu Euroopan muovistrategia, Katajajuuri kertoo.

Luken tutkijat arvioivat parhaillaan erilaisten pakkausvaihtoehtojen ympäristövaikutuksia elinkaariarviointia (LCA) hyödyntäen.

Lukessa kokonaiskestävyyttä painotetaan muun muassa siten, että muovin ja muiden vaihtoehtoisten pakkausmateriaalien vaikutuksia arvioidaan monipuolisesti. Esimerkkeinä kuluttajien roolin tunnistaminen muutoksessa, ja myös päätöksenteon vaikutusten ennalta-arviointi.

Muovitiekartta luovutettiin ministeri Kimmo Tiilikaiselle

Muovitiekarttaan on koottu yli sadan ehdotuksen joukosta keskeisiä toimia muovien aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi. Muovitiekartan toimille on nimetty jo valmiiksi joukko toteuttajatahoja ja yhteistyökumppaneita, mutta myös uudet kumppanit ja toteuttajat ovat tervetulleita.

Tiekartan laati ympäristöministeriön asettama yhteistyöryhmä, jonka työtä tuki asiantuntijasihteeristö. Työryhmässä ja sihteeristössä oli edustajia ministeriöistä, järjestöistä ja elinkeinoelämästä ja tutkimuslaitoksista. Luken edustajana sihteeristössä toimi Juha-Matti Katajajuuri. Tiekartan valmisteluun osallistui verkkokeskustelussa myös suuri joukko sidosryhmiä ja kansalaisia.

Yhteistyöryhmä luovutti työnsä tulokset ministeri Kimmo Tiilikaiselle 16.10.2018.

 

Artikkeli Suomelle on julkistettu muovitiekartta – uusien ratkaisujen kokonaiskestävyys on pystyttävä osoittamaan julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Metsäsektorin osuus lähes 40 prosenttia Suomen biotaloudesta vuonna 2017

Luonnonvarakeskus Luke -

Biotalouden osuus Suomen kansantalouden tuotoksesta oli 16 prosenttia ja arvonlisäyksestä 12 prosenttia vuonna 2017. Nämä osuudet ovat pysyneet muuttumattomina kuluvalla vuosikymmenellä. Suomen biotalous perustuu edelleen vahvasti metsäsektoriin, jonka osuus on lähes 40 prosenttia koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisäyksestä. Lähihistoriasta poiketen biotalouden työllisten lukumäärä lisääntyi hieman vuonna 2017.

Vuoden 2017 ennakkotietojen mukaan biotalouden toimialojen yhteenlaskettu tuotos oli 67,7 miljardia euroa ja niiden tuottama arvonlisäys 23,5 miljardia euroa. Vaikka molemmat kasvoivat nimellisesti viisi prosenttia edellisvuodesta, reaalisesti sekä tuotos että arvonlisäys jäivät edellisvuoden tasolle.

– Tuotoksesta 62 prosenttia syntyi biotalouden kahdella päätoimialalla, eli metsäsektorilla ja elintarvikesektorilla. Metsäsektori yksin edusti 38 prosenttia koko biotalouden tuotoksesta, eikä osuus ole viime vuosina merkittävästi muuttunut. Myös arvonlisäyksestä elintarvike- ja metsäsektoreiden osuus nousi yli puoleen eli 52 prosenttiin vuonna 2017, kertoo johtava asiantuntija Martti Aarne Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

 

Biotalouteen investoidaan rivakasti

Suomen biotalousstrategiassa vuodelta 2014 on asetettu tavoitteeksi biotalouden tuotoksen kasvattaminen sataan miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyttäisi, että biotalouden tuotos kasvaisi jatkossa viiden prosentin vuosivauhdilla.

Biotalouteen kuitenkin investoidaan rivakkaa tahtia, mikä luo edellytyksiä kasvulle ja biotalouden rakenteen monipuolistamiselle lähivuosina. Vuonna 2017 biotalouden investoinnit olivat 5,7 miljardia euroa, missä oli reaalikasvua lähes viidennes edeltävään viisivuotiskauteen verrattuna. Elintarvikesektori investoi 1,7 miljardin euron arvosta, mistä maatalouteen meni kaksi kolmasosaa. Seuraavina tulivat metsäsektori ja uusiutuvan energian tuotanto, molemmat 1,3 miljardia euroa.

Biotaloudessa työskenteli entistä useampi

Aikaisemmista vuosista poiketen biotalouden työllisten lukumäärä lisääntyi hieman vuonna 2017, lisäystä oli yksi prosentti edellisvuodesta. Biotalouden toimialat työllistivät yhteensä 315 000 henkilöä, mikä vastaa 12 prosenttia työllisten kokonaismäärästä. Eniten työllisyys koheni puurakentamisessa ja biotalouden palveluissa. Yksittäisistä biotalouden toimialoista suurin työllistäjä oli maatalous, jossa työskenteli 81 500 henkilöä, lisäystä oli yksi prosentti.

– Biotalouden tuotos, arvonlisäys ja investoinnit ovat kasvaneet merkittävästi 2010-luvulla. Biotalouden työllisyyteen tällä ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta, toteaa Martti Aarne.

Vuonna 2017 biotalous työllisti 11 100 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2010.

Biotaloutta seurataan toimialoittain

Valtaosan Suomen biotalouden perustilastoista laatii Luonnonvarakeskus. Biotalouden toimialojen merkitystä toimialoittain seurataan Tilastokeskuksen mittaristolla, joka perustuu kansantalouden tilinpitoon. Luonnonvarakeskus ja Tilastokeskus kehittävät yhteistyössä biotalouslaskelmien tietosisältöä ja menetelmiä.

Artikkeli Metsäsektorin osuus lähes 40 prosenttia Suomen biotaloudesta vuonna 2017 julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Pohjatroolauksen globaali jalanjälki on uuden tutkimuksen mukaan aiempaa arvioitua pienempi

Luonnonvarakeskus Luke -

Reilu neljäsosa maailman merien kalansaaliista pyydystetään pohjatrooleilla. Pohjatroolilla pyydettävistä lajeista meille suomalaisille ovat tuttuja muun muassa turskakalat, kampelat ja katkaravut. Uuden kansainvälisen tutkimuksen mukaan pohjatroolauksen jalanjälki on aikaisemmissa tutkimuksissa selkeästi yliarvioitu.

Pohjatroolauksen jalanjälki selvitettiin satelliittipaikannustiedon avulla

Kun troolia vedetään meren pohjaa pitkin, trooli jättää pohjaan jäljen. Pohjatroolauksen jalanjäljellä tarkoitetaan sitä osaa merenpohjasta, johon troolaus kohdistuu.

Pohjatroolauksen jalanjälki on useissa aikaisemmissa tutkimuksissa yliarvioitu, käy ilmi 8.10. kansainvälisesti merkittävässä tiedelehdessä ”Proceedings of the National Academy of Sciences” julkaistusta tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan troolaus on huomattavan keskittynyttä; troolarit vetävät troolejaan usein vain tietyillä alueilla. Suuri osa merenpohjasta ei ole lainkaan troolauksen kohteena.

Luotettavia tutkimustuloksia pohjatroolauksen jalanjäljestä on aikaisemmin ollut vähän, koska tarkkaa paikkatietoa troolareista ei ole ollut käytössä. Nyt tehdyssä tutkimuksessa käytettiin troolareilta saatua satelliittipaikannustietoa, jonka avulla voitiin tarkasti selvittää, missä troolausta oli tapahtunut.

Jalanjäljessä suuria alueellisia eroja

Pohjatroolauksen jalanjäljen alueelliset erot olivat tutkimuksen mukaan erittäin suuria. Pohjatroolaus kattoi monilla alueilla alle 10 prosenttia troolausalueista, mutta joillakin Euroopan merillä jalanjälki oli yli 50 prosenttia. Suurin jalanjälki oli Adrianmerellä, missä 81 prosenttia potentiaalisesta pyyntialueesta oli troolattu. Myös Pohjanmerellä troolaus oli intensiivistä. Valitettavasti eteläisen Itämeren turskatroolausta ei saatu mukaan tutkimukseen. Tiedetään kuitenkin, että viime vuosina troolaus on ollut siellä melko vähäistä Itämeren turskakannan huonon tilan vuoksi.

Uuden tutkimuksen perusteella voitiin myös todeta, että niillä pyyntialueilla, joissa troolipyynnin jalanjälki oli alle 20 prosenttia, pyynti oli lähes poikkeuksetta kestävällä tasolla. Mitä suurempi jalanjälki oli, sitä varmemmin troolipyynti ei ollut kestävällä tasolla.

Pohjatroolauksen ekologiset vaikutukset riippuvat troolauksen jalanjäljen suuruudesta ja pohjaekosysteemin luonteesta

Kun pohjatroolia vedetään meren pohjaa pitkin, se vaikuttaa tavalla tai toisella troolin vetoalueella eläviin eliöihin. Vaikutukset riippuvat pohjaekosysteemin rakenteesta ja troolin aiheuttamasta häiriöstä. Troolauksen ekologiset vaikutukset riippuvat ensisijaisesti kuitenkin siitä, miten laaja-alaista pohjatroolaus on eli miten suuren osan pyyntialueista troolaus kattaa. Siksi on ensiarvoisen tärkeää tuntea troolauksen jalanjälki.

Puomitroolaus on yksi pohjatroolauksen muodoista. Puomitroolia käytetään muun muassa kampeloiden pyynnissä Englannin rannikkovesissä. Kuva Jan Hiddink / Bangor University Kyseessä on tähän asti laajin tutkimus, mutta lisätietoja tarvitaan

Nyt tehty tutkimus on laajin ja kattavin koskaan aiheesta tehty työ. Tutkimuksessa oli mukana 57 tutkijaa 22 eri maasta ja tutkimus tehtiin 24 erilaisella troolausalueella. Tästä huolimatta huomattava osa maailman troolausalueista ei ollut mukana analyysissa. Tämä johtuu siitä, että näiltä alueilta ei ollut saatavissa tarkkaa paikkatietoa troolareiden sijainnista. Kaakkois-Aasia on yksi tällainen alue. Nämä alueet yritetään saada mukaan seuraavaan tutkimukseen.

Artikkeli Pohjatroolauksen globaali jalanjälki on uuden tutkimuksen mukaan aiempaa arvioitua pienempi julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Kaavapuntari – uudenlainen tapa osallistua maakuntakaavan valmisteluun

Luonnonvarakeskus Luke -

”Missä ovat Varsinais-Suomen maakunnalliset helmet virkistykseen, retkeilyyn ja matkailuun? Missä sijaitsevat tärkeimmät, monimuotoisimmat ja arvokkaimmat luontokohteet? Missä luonnonvarojen hyödyntäminen tulisi asettaa etusijalle?”

Varsinais-Suomen liitto valmistelee parhaillaan luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaa. Työssä hyödynnetään ensimmäistä kertaa Kaavapuntaria, vuorovaikutteista kartta-alustaa, joka mahdollistaa kaavan valmistelutyöhön osallistumisen ajasta ja paikasta riippumatta.

Kaavapuntarissa kaikki kiinnostuneet – asukkaat, elinkeinonharjoittajat ja muiden tahojen edustajat – voivat merkitä kartalle alueita, joilla on heidän mielestään maakunnallista merkitystä luonnonsuojelun, luonnonvarojen käytön tai matkailun ja virkistyksen kannalta.

Mihin Kaavapuntaria tarvitaan?

Maakuntakaava vie käytäntöön valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja ohjaa maankäytön suunnittelua yli kuntarajojen pitkällä, jopa vuosikymmenten mittaisella aikavälillä. Yksityiskohtaisemmat yleis- ja asemakaavat sovitetaan kunnissa yhteen maakuntakaavan kanssa.

Kaavapuntarin ensisijaisena tavoitteena on tuottaa vaihemaakuntakaavan suunnittelijoille tietoa siitä, mitä luonto-, luonnonvara- ja virkistyskohteita alueen käyttäjät pitävät niin merkittävinä, että ne tulisi huomioida kaavamerkinnöin maakuntakaavan tasolla.

– Kun eri tahojen toiveet, huolet ja ideat ovat tiedossa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ne on helpompi ottaa huomioon kokonaisuuden suunnittelussa, ja lopputulos paranee, sanoo erikoissuunnittelija Aleksis Klap Varsinais-Suomen liitosta.

Varsinais-Suomen liitto ja Luke järjestivät touko-kesäkuussa Turussa sarjan Luonnonvarafoorumeita, joissa kerättiin osallistujien näkemyksiä vaihemaakuntakaavan teemoista. Kaavapuntarin toivotaan tavoittavan foorumeihin jo osallistuneiden lisäksi laajan joukon kansalaisia, sillä Kaavapuntarilla ehdotuksen voi antaa itselle sopivimpaan aikaan.

Tavoitteena vuorovaikutus ja ristiriitojen tunnistaminen

Erityisen tärkeää Kaavapuntarissa on kommentointiominaisuus, jonka ansiosta karttamerkinnöistä voi käydä keskustelua. Kaavoituksessa erilaiset tarpeet ovat toisinaan törmäyskurssilla, ja näitä törmäyskohtia yritetään nyt valmisteluvaiheessa tunnistaa. Yhtä lailla Kaavapuntarissa etsitään kaavaratkaisuja, joiden avulla erilaisten tavoitteiden samanaikainen edistäminen voisi tuottaa osiensa summaa suuremman hyödyn.

– Kaavapuntarissa konfliktitilanteita ei pyritä ainoastaan tunnistamaan, vaan niihin etsitään keskustelun kautta myös mahdollisia kaavamerkintöihin perustuvia ratkaisuja. Samalla tulemme pohtineeksi, mikä ylipäänsä on kansalaisvaikuttamisen rooli kaavanvalmistelussa. Muun muassa näitä kysymyksiä tutkimme Kaavapuntarin avulla, havainnollistaa tutkija Matti Salo Luonnonvarakeskuksesta.

Monipuolisten näkemysten saaminen kartalle vaatii luonnollisesti osallistujia monista eri ryhmistä. Siksi kommentointiin kannustetaan niin asukkaita, mökkiläisiä, maanomistajia, yrityksiä, yhdistyksiä kuin kuntien viranhaltijoitakin. Maakuntaliiton kaavoittajat ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat virittelevät keskustelua ja jakavat tarvittaessa tietoa kaavatyöstä. Myös Luonnonvarafoorumeissa tuotetut merkinnät näkyvät Kaavapuntarissa.

Tutustu Kaavapuntariin

Kaavapuntari on avoinna koko kaavan valmistelun ajan, ja tarpeen mukaan myös sen jälkeen. Kaava odottaa sinun panostasi ja ideoitasi juuri nyt!

Kaavatyöstä vastaava Varsinais-Suomen liitto on kehittänyt Kaavapuntarin yhdessä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa.

Kaavapuntari toteutetaan osana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa PALO-hanketta (Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa, Participation in Long-Term Decision-Making).

Artikkeli Kaavapuntari – uudenlainen tapa osallistua maakuntakaavan valmisteluun julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Metsäsektorin suhdannekatsaus 2018–2019: Vienti vetää ja hakkuut uuteen ennätykseen

Luonnonvarakeskus Luke -

Metsäsektorilla eletään suhdannehuippua. Luonnonvarakeskuksen (Luke) suhdannekatsauksen mukaan metsäteollisuustuotteiden tuotanto- ja vientimäärät kasvavat, teollisuuspuun hakkuut lisääntyvät, kantohinnat nousevat ja yksityismetsätalouden liiketulos kohenee. Vuonna 2019 kehityksen ennakoidaan tasaantuvan. Kannolta markkinoille. Klikkaa kuva suuremmaksi. Sahatavaran vienti Kiinaan notkahtaa

Sahatavaran tuotantoa alkuvuonna rajoittaneet tukkien saatavuusongelmat ovat helpottuneet, ja vuonna 2018 tuotannon ennustetaan nousevan pari prosenttia viime vuodesta. Sahatavaran vientimäärä jää kuitenkin edellisvuotta pienemmäksi. Vienti Kiinaan notkahtaa, mutta kasvaa muille markkinoille kuten Pohjois-Afrikan maihin. Vahva kysyntä lukuisissa vientimaissa nostaa sahatavaran keskimääräistä vientihintaa kuluvana vuonna selvästi viime vuodesta.

Sahatavaran vientihinnan kehityksen ennakoidaan tasaantuvan vuonna 2019 samalla, kun vienti ja tuotanto kasvavat maltillisesti. Vanerin tuotanto ja vienti lisääntyvät vuosina 2018 ja 2019, mutta keskimääräisen vientihinnan ei odoteta muuttuvan.

Sellubuumi jatkuu – myös paperin ja kartongin tuotanto ja vienti kasvavat

Sellun tuotanto kasvaa tänä vuonna kahdeksan prosenttia ja vienti peräti 13 prosenttia. Korkeat tuotanto- ja vientiluvut selittyvät ennen kaikkea hyvässä markkinatilanteessa toteutuneella tuotantokapasiteetin suurella kasvulla. Sellun kysyntää kasvattaa myös Kiinan kierrätyskuidulle asettamat tuontirajoitukset.

– Tänä vuonna sellun vientihinta nousee lähes viidenneksen viime vuotta korkeammaksi. Vienti ja tuotanto kasvavat edelleen hieman myös ensi vuonna. Vientihinta alenee kuitenkin hieman tämän vuoden huippuhinnasta, arvioi Luken erikoistutkija Matleena Kniivilä.

Pitkään jatkuneen alamäen jälkeen paperin tuotanto ja vienti kasvavat tänä vuonna. Kasvua selittävät tuotantokapasiteetin sulkemiset Euroopassa sekä korkeasta sellun hinnasta saatava kilpailuetu. Myös kartongin tuotannon ja viennin kasvu jatkuu vahvana samalla, kun vientihinta nousee. Lopputuotteiden myönteisen kysyntä- ja hintakehityksen ansiosta massa- ja paperiteollisuuden kannattavuus kohenee tänä vuonna huipputasolle ja pysynee ensi vuonnakin hyvänä.

Kantohinnat. Klikkaa kuva suuremmaksi. Puun kysyntä nostaa kantohintoja

Metsäteollisuuden uudet investoinnit lisäävät puun käyttöä, ja kotimaan markkinahakkuut nousevat tänä vuonna yhdeksän prosenttia 68,3 miljoonaan kuutiometriin. Myös raakapuun tuonti kasvaa viime vuodesta.

Mänty- ja kuusisahatavaran vahvistuvat vientihinnat ja sahahakkeen kysynnän kasvu nostavat havutukkien keskimääräisiä kantohintoja 9–10 prosenttia. Sellun, paperin ja kartonkien tuotannon kasvu nostaa kuitupuutavaralajien kantohintoja 8–11 prosenttia. Vuonna 2019 teollisuuspuun hakkuiden ja puun hintojen ennakoidaan tasaantuvan talouskasvun hidastumisen vuoksi ja jäävän kuluvan vuoden tasolle.

Yksityismetsätaloudessa bruttokantorahatulot nousevat tänä ja ensi vuonna yli kahteen miljardiin euroon. Yksityismetsien hehtaarikohtaisen liiketuloksen ennustetaan nousevan yli 150 euroon hehtaarilta vuosina 2018 ja 2019.

Metsähakkeen käytön kannattavuus paranee

Päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet lähes kolminkertaisiksi viimeisen vuoden aikana, mikä tukee metsähakkeen, kuoren ja purun kilpailukykyä lämmöntuotannossa.

Metsähakkeen käytön ennakoidaan kasvavan tänä vuonna kolme prosenttia ja ensi vuonna pari prosenttia 8,2 miljoonaan kuutiometriin. Metsähakkeen hinnan arvioidaan pysyvän vuonna 2018 viime vuoden tasolla, mutta nousevan hieman ensi vuonna. Puupellettien kulutuksen ennakoidaan kasvavan hieman tänä ja ensi vuonna.

 

Artikkeli Metsäsektorin suhdannekatsaus 2018–2019: Vienti vetää ja hakkuut uuteen ennätykseen julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

<p>Luonnonvarakeskus (Luke) on laatinut

Luonnonvarakeskus Luke -

Luonnonvarakeskus (Luke) on laatinut Iijoen vesivoimalaitoksille lohenpoikasten alasvaellusreittien yleissuunnitelman. Suunnitelma on merkittävä pilotti, jonka perusteella kohti merta vaeltavat lohenpoikaset voidaan ohjata turvallisesti ja nopeasti voimalaitosten ohi. Alasvaellusreitti koostuu kahdesta osasta: yläkanavaan sijoitettavasta ohjausaidasta sekä voimalaitoksen yhteyteen sijoitettavasta alasvaellusväylästä.

Iijoen suositukset perustuvat tutkittuun tietoon lohenpoikasten käyttäytymisestä

Iijoen vesivoimaloiden yläkanavien ohjausratkaisuksi suositellaan kelluvaa, 2−3 metriä korkeaa ohjausaitaa. Alasvaellusväyliksi onhahmoteltu putkiratkaisuja, joiden alkupäät sijoitettaisiin pääsääntöisesti voimalaitosten vanhojen tukinuittoaukkojen kohdille.

Alasvaellusratkaisujen suunnittelun tueksi Luke toteutti vuonna 2017 Haapakosken voimalaitoksen yläpuolella lohen vaelluspoikasten käyttäytymistutkimuksen. Lisäksi laadittiin 3D-virtausmallit Iijoen voimalaitosten yläkanavista. Tutkimusaineistojen avulla voitiin seurata vaelluspoikasten käyttäytymistä ja liikkumista voimalaitosten yläpuolella erilaisissa virtausolosuhteissa ja suunnitella niiden pohjalta vaelluspoikasten ohjausratkaisut yläkanaviin.

Alasvaellusreitti koostuu tavallisesti yläkanavaan sijoitettavasta ohjausrakenteesta (ylempänä) ja varsinaisesta alasvaellusväylästä (alla). Kuvat: Panu Orell.

Rakennetuissa joissa lohikalojen alasvaelluksessa on merkittäviä ongelmia

Voimalaitokset hidastavat ja jopa pysäyttävät poikasten vaelluksen, jolloin ne altistuvat voimakkaalle saalistukselle. Lisäksi uidessaan turbiinien läpi osa vaelluspoikasista vammautuu tai kuolee. Siksi voimalaitoksille rakennetuilla vaellusreiteillä on tärkeä rooli vaelluskalojen luonnonkierron palauttamisessa.

Iijoen alasvaellusreittien yleissuunnitelma toteutettiin osana kolmevuotista, EU-rahoitteista, Iijoen otva -hanketta. Otva-hankkeen päätavoitteet ovat vesistövision laadinta sekä vaelluskalakantojen palauttamisen ja muiden joen arvoa nostavien toimenpiteiden edistäminen. Hanketta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan liitto. Luonnonvarakeskus toimii hankkeen osatoteuttajana. Otva-hanke päättyy 14.10.2018.

Lisätietoja alasvaellusreittien yleissuunnitelmasta:

Tutkija Riina Huusko, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 2192, riina.huusko@luke.fi
Tutkija Panu Orell, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 8757, panu.orell@luke.fi

Lohikalojen alasvaellus Iijoessa: Tutkimustuloksia ja alasvaellusreittien yleissuunnitelma

Lisätietoja Iijoen otva -hankkeesta:

Projektipäällikkö Mirko Laakkonen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, puh. 040 685 4036, mirko.laakkonen@pohjois-pohjanmaa.fi

Otva-hankkeen nettisivut

Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.

Pages

Subscribe to Biolaakso aggregator - Biolaakson RSS-syötteet